Vakuutusyhtiöiden korkoriskin hallinnan merkitys noussut

Korkotason nopea ja jyrkkä nousu on viimeisten kahden vuoden aikana vaikuttanut positiivisesti sekä vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuteen että vakuutustekniseen tulokseen. Vuonna 2022 Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) kymmenen vuoden riskitön korko nousi lähes kolme prosenttiyksikköä. Samalla suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuslaskennan mukaisen vastuuvelan paras estimaatti pieneni 17 prosenttia ja henkivakuutusyhtiöiden 14 prosenttia¹.

Sekä vahinko- että henkivakuutusyhtiöiden tapauksessa korkotason nousulla on ollut kiihtyvää inflaatiota merkittävämpi vaikutus vastuuvelkaan ja vakavaraisuuteen. Vahinkovakuutusyhtiöiden tapauksessa lakisääteisten vakuutusten jakojärjestelmät rajaavat merkittävällä tavalla inflaation vastuuvelkaan kohdistavia vaikutuksia², kun taas henkivakuutusyhtiöiden vastuuvelassa kiihtyvän inflaation vaikutukset näkyvät ensisijaisesti tulevien liikekulujen nousuna³.

Solvenssi II:n delegoidussa asetuksessa⁴ todetaan vakuutusyhtiön riskienhallinta-alojen osalta, että niiden on sisällettävä ja huomioitava mm. varojen ja velkojen välinen rakenteellinen ja erityisesti näiden varojen ja velkojen duraation yhteensopimattomuus. Inflaation viimeaikainen selkeä hidastuminen on nostanut vakuutusyhtiön koko taseen korkoriskin hallinnan ajankohtaisuutta ja merkittävyyttä. Mahdollinen tarve tämän riskin nopealle ja tehokkaalle suojaamiselle on siten kasvanut.

Finanssivalvonta muistuttaa, että vakuutusyhtiöiden on kartoitettava sekä varauduttava koko taseen korkoriskiin. Erityistä huomioita on kiinnitettävä eri riskinvähentämiskeinojen käytettävyyteen myös epäedullisessa markkinatilanteessa, varsinkin korkokäyrän pitkän pään osalta. Lisäksi vakuutusyhtiöiden on kiinnitettävä huomiota koko taseen korkoriskin lisäksi myös korkokäyrän muodon muutoksesta aiheutuviin riskeihin.

Lisätietoja antavat

• Mikko Sinersalo, johtava asiantuntija, mikko.sinersalo(at)finanssivalvonta.fi
• Iiro Marttila, matemaatikko, iiro.marttila(at)finanssivalvonta.fi

• ¹Vastuuvelan muutokset on esitetty ilman menevän jälleenvakuutuksen vaikutuksia (brutto). Korkojen lisäksi vastuuvelan muutoksessa vaikuttaa muitakin tekijöitä, mutta erityisesti vuonna 2022 merkittävä korkotason nousu näkyi kasvaneen diskonttovaikutuksen kautta vastuuvelan pienentymisenä
• ²Teema-arvio korvaus- ja kuluinflaation vaikutuksista vahinkovakuutusyhtiöiden vastuuvelkaan
• ³Report on the Impact of Inflation on the Insurance Sector 
• ⁴(EU) 2015/35