Työeläkelaitosten vakavaraisuus tiukoilla poikkeuksellisen kovassa stressitestissä

Työeläkelaitosten vakavaraisuus kesti hyvin Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EIOPA:n stressiskenaarion likvideihin sijoituksiin kohdistuneen stressin. Epälikvideihin sijoituksiin kohdistuneen epärealistisen nopean heikentymisen jälkeen vakavaraisuustilanne olisi ollut heikko ilman erityistoimia.

Finanssivalvonta laajensi EIOPAn stressitestin koskemaan myös työeläkelaitoksia. Työeläkelaitosten stressitestissä käytettiin samoja skenaarioita kuin vahinko- ja henkivakuutussektorilla. EIOPA:n välittömän sokin sijaan työeläkelaitosten stressitestin toteutettiin vaiheittain puolen vuoden aikana. Stressin ensimmäisessä vaiheessa huhti-kesäkuussa likvideihin sijoituksiin (likvidit osake- ja korkosijoitukset) kohdistui lähes finanssikriisin kaltaiset tappiot. Toisessa vaiheessa (syyskuun loppu) myös epälikvidien sijoitusten arvot heikkenivät voimakkaasti.

Työeläkelaitosten vakavaraisuus kesti hyvin likvideihin sijoituksiin kohdistuvan ensimmäisen vaiheen sokin (1.4.2024-30.6.2024). Vain muutaman yksittäisen työeläkelaitoksen vakavaraisuus laski tasolle, joka ohjasi laitoksen tekemään tiettyjä ennalta määritettyjä toimenpiteitä riskitason vähentämiseksi (esimerkiksi vähentämään osakeriskiä), millä laitos turvasi vakavaraisuuttaan haastavassa toimintaympäristössä. Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu (OLV) sekä täydennyskertoimen nopea reagointi työeläkelaitosten vakavaraisuuden muuttumiseen vaikuttivat merkittävästi työeläkelaitosten riskinkantokyvyn säilymiseen. Kaikilla työeläkelaitoksilla vakavaraisuuspääoma ylitti vakavaraisuusrajan stressin ensimmäisen vaiheen jälkeen (6/2024). 

Epälikvideihin sijoituksiin kohdistuneiden tappioiden jälkeen (stressiskenaarion toinen vaihe 30.9.2024) sektorin vakavaraisuustilanne olisi ollut heikko. Kaksi kolmesta työeläkelaitosta olisi ajautunut tilanteeseen, jossa vakavaraisuuspääoma olisi alittanut vakavaraisuusrajan ja siten edellyttänyt kyseisiä laitoksia laatimaan suunnitelman tilanteen korjaamiseksi.

Mikäli eläkelaitosten vakavaraisuus heikkenee tai uhkaa heikentyä merkittävästi finanssimarkkinoilla ilmenneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, Finanssivalvonnan tulee viipymättä tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle poikkeusoloilmoitus. Näin Finanssivalvonta toimi keväällä 2020 koronakriisin alkuvaiheessa. Poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa sosiaali- ja terveysministeriö voi harkintansa mukaan valmistella lainsäädäntömuutoksia, joilla pyrittäisiin varmistamaan työeläkelaitosten riskinkantokyvyn säilyminen yli poikkeuksellisten olosuhteiden.

Todellisuudessa työeläkelaitosten vakavaraisuustilanne ei todennäköisesti pääsisi yhtä heikoksi kuin mitä stressitestin tulokset osoittavat. Käytännössä vastaavan kaltainen, kaikkiin omaisuuslajeihin kohdistuva markkinamuutos syntyisi pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi epälikvideistä sijoituksista syntyvien tappioiden realisoituminen vie todellisuudessa enemmän aikaa kuin tässä skenaariossa oletettiin. Työeläkelaitoksilla ei tässä stressitestissä myöskään ollut mahdollisuuksia tehdä sopeuttavia toimia ennakoiden mahdollisia tappioita myös epälikvideistä sijoituksista. Todellisuudessa toimijoilla olisi mahdollista hallita riskiä reagoimalla markkinoiden kehitykseen sopeuttamalla sijoitustensa riskitasoa.

Työeläkelaitosten vakavaraisuus on osoittautunut riittäväksi Finanssivalvonnan säännöllisesti laatimissa stressitesteissä, joissa sijoitusomaisuuden arvot ovat heikentyneet saman verran kuin koronakriisin aikana. 

Lisätietoja antaa

Mika Arala, johtava asiantuntija, mika.arala(at)finanssivalvonta.fi

Liite

Valvottavatiedote 18.12.2024 – 83/2024