Valvottavatiedote 29.9.2023 – 52/2023

Teema-arvio: Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien luottolaitosten ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnassa paljon kehitettävää

Finanssivalvonta toteutti touko-syyskuussa 2023 teema-arvion, jossa selvitettiin ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan nykytilannetta ja kehittämissuunnitelmia seitsemässä Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevassa luottolaitoksessa. Teema-arviokysely koostui neljästä osa-alueesta, jotka olivat ilmasto- ja ympäristöriskien

  • olennaisuuden arviointi
  • vaikutukset luottolaitoksen liiketoimintamalliin ja strategiaan
  • vaikutukset hallintoon ja riskinottohaluun sekä
  • vaikutukset riskienhallintaan eri riskilajien osalta, painottuen luotto-, liiketoiminta- ja operatiivisiin riskeihin.

Osana teema-arviota Finanssivalvonta selvitti myös em. luottolaitosten ilmasto- ja ympäristöriskeistä julkistamia tietoja vuoden 2022 lopun tilanteesta.

Ilmasto- ja ympäristöriskien merkitys luottolaitosten riskienhallinnassa on koko ajan kasvamassa

Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen aiheuttavat merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat myös Suomen rahoitusjärjestelmään ja reaalitalouteen sekä luottolaitosten kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen.  Luottolaitosten tulisikin tunnistaa ja varautua kasvavien ilmasto- ja ympäristöriskien vaikutuksiin riskienhallinnassaan. Euroopan keskuspankki EKP julkaisi vuonna 2020 ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan ja Euroopan pankkiviranomainen EBA valmistelee luottolaitoksille tarkentavaa sääntelyä ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaan ja käsittelyyn vakavaraisuuslaskennassa. Tammikuussa 2023 voimaan tullut kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja siihen liittyvät raportointistandardit lisäävät merkittävästi ilmasto- ja ympäristöriskeistä julkistettavien tietojen määrää, osalla luottolaitoksista jo vuoden 2024 lopun tilanteesta.

Finanssivalvonnan teema-arvion perustana käytettiin soveltuvin osin EKP:n ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan valvontaodotuksia. Oppaassa suositellaan, että kansalliset valvontaviranomaiset soveltavat oppaan odotuksia suhteellisuusperiaatteella kunkin luottolaitoksen toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus huomioiden. Pienikin luottolaitos voi olla alttiina ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen vaikutuksille, etenkin jos sen toiminta on keskittynyt markkinoille, sektoreille tai maantieteellisille alueille, joihin kohdistuu olennaisia fyysisiä ja siirtymäriskejä.

Fyysisiä riskitekijöitä ovat esim. lisääntyvät tulvat ja myrskyt sekä kuumuus ja kuivuus, jotka aiheuttavat muun muassa metsäpaloja, mutta myös pitkäaikaisempia muutoksia luonto-olosuhteissa. Siirtymäriskejä aiheutuu toimintaympäristön muutoksesta siirryttäessä vähäpäästöisempään talouteen. Nämä voivat liittyä esim. poliittiseen päätöksentekoon ja sääntelyyn sekä markkinoiden käyttäytymisen muutoksiin.

Teema-arviossa havaittiin paljon kehitettävää sekä olennaisuuden arvioinnissa, riskienhallinnassa että julkistettavissa tiedoissa

1. Olennaisuuden arviointi

Systemaattinen ja kattava ilmasto- ja ympäristöriskien olennaisuuden arviointi on tärkeää, koska se muodostaa pohjan riittävälle ja oikeasuhtaiselle riskienhallinnalle. Vastausten mukaan useimmat luottolaitokset ovat tehneet laadullista olennaisuuden arviointia ainakin joidenkin riskilajien osalta. Osa luottolaitoksista on tehnyt myös sijoitusten markkinariskiin kohdistuvaa kvantitatiivista arviointia, jossa on huomioitu joitain ilmasto- ja ympäristötekijöitä. Olennaisuuden arvioinnissa havaittiin kuitenkin vielä paljon kehitettävää.

  • Useilla luottolaitoksilla arviointi painottui vielä pitkälle vastuullisuusnäkökulmaan, jossa luottolaitoksen oman toiminnan ja sijoitusten ympäristövaikutukset korostuivat. Mahdollisia fyysisiä ja siirtymäriskejä ei vielä arvioitu kattavasti suhteessa luottolaitoksen liiketoimintaan ja riskiprofiiliin.
  •  Vain osa luottolaitoksista oli huomioinut arvioinnissaan käytettävissä olevaa kvantitatiivista tietoa, kuten kiinteistöjen tai kiinteistövakuuksien sijoittumista tulvariskialueille ja vastuiden keskittymistä päästöintensiivisille toimialoille.
  • Arvioinnissa ei ollut huomioitu erikseen lyhyttä, keskipitkää ja pitkää aikahorisonttia.
  • Useimpien luottolaitosten osalta olennaisuuden arvioinnin dokumentointi ei ollut kattavaa ja raportoinnissa johdolle oli kehitettävää.

2. Liiketoimintamalli ja strategia

Teema-arviossa mukana olleet luottolaitokset eivät vielä juurikaan huomioi ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemiseen liittyviä riskejä strategiaprosessissaan ja strategisessa päätöksenteossaan. Ilmastoriskeihin liittyviä tulos- tai riski-indikaattoreita oli toistaiseksi asetettu vähäisissä määrin. Seurattavat indikaattorit mittaavat suurimmaksi osaksi luottolaitoksen oman toiminnan kestävyysvaikutuksia, kuten hiilijalanjälkeä.  

3. Hallinto ja riskinottohalu

Teema-arvion perusteella luottolaitokset eivät vielä huomioi kattavasti ilmasto- ja ympäristöriskejä hallintojärjestelmissään ja riskinottoperiaatteissaan. Lähes kaikilla luottolaitoksilla oli puutteita mm. seuraavissa asioissa:

  • Säännöllinen ilmasto- ja ympäristöriskien raportointi ylimmälle johdolle puuttui.
  • Hallituksen jäsenillä tai valiokunnilla ei ollut vastuunjakoa ilmastoon liittyvien riskien osalta eikä hallituksen osaamista em. riskien arvioinnin suhteen ollut arvioitu.
  • Kolmen puolustuslinjan tehtäviä ja vastuita Ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnassa ei ollut määritelty.

4. Riskienhallinta

Teema-arviossa mukana olleet luottolaitokset eivät vielä olleet sisällyttäneet riskienhallintaansa ilmasto- ja ympäristöriskien vaikutuksia kattavasti eri riskilajien osalta, mutta kehitystä oli havaittavissa.

  • Luottoriskien osalta ilmasto- ja ympäristöriskien integrointi luotto-ohjeistukseen ja erityisesti luotonmyöntöprosesseihin oli aloitettu useimmissa luottolaitoksissa. Osa luottolaitoksista muun muassa edellyttää luotonmyönnön tai uuden asiakkaan yhteydessä selvitystä asiakkaan altistumisesta ilmasto- ja ympäristöriskeille.
  • Operatiivisissa riskeissä luottolaitokset tunnistivat jatkuvuussuunnitelmissaan tämänhetkiset fyysiset riskit, kuten tulvat ja myrskyt. Luottolaitokset eivät kuitenkaan vielä huomioineet Ilmastonmuutoksen pitkän aikahorisontin vaikutuksia operatiivisten riskien arvioinnissaan.
  • Maineriskien osalta osa luottolaitoksista tunnisti esimerkiksi ympäristön kannalta haitallisten toimialojen, yritysten tai sijoitusten mahdolliset riskit, mutta ne eivät vielä seuranneet ja arvioineet riskien kehitystä eikä niillä ollut vielä linjauksia tai ohjeita riskien hallitsemiseksi.

5. Selvitys julkistetuista tiedoista

Osana teema-arviota Finanssivalvonta selvitti, missä määrin luottolaitokset olivat julkistaneet vuoden 2022 toimintakertomuksessaan ja vastuullisuusraportoinnissaan ilmasto- ja ympäristöriskeihin ja niiden hallintaan liittyviä tietoja. Erot luottolaitosten välillä olivat suuria ja useimpien luottolaitosten julkistamissa tiedoissa havaittiin vielä paljon kehittämistä.

6. Kestävyysraportoinnin kehittämissuunnitelmat

Teema-arviovastausten perusteella kaikki luottolaitokset, jotka raportoivat CSRD-direktiivin mukaiset tiedot jo vuoden 2024 lopusta, ovat perustaneet viimeistään vuoden 2023 alkupuolella raportointiprojektin tai muun kehittämishankkeen. Osalla luottolaitoksista aikataulut vaikuttavat kuitenkin haasteellisilta.

Finanssivalvonta edellyttää sen suorassa valvonnassa olevien luottolaitosten kehittävän ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa ja raportointia.

Finanssivalvonta suosittaa, että sen suorassa valvonnassa olevat luottolaitokset noudattavat liitteessä mainittuja EBAn ohjeita ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnassa.  Finanssivalvonta ottaa huomioon EKP:n valvontaoppaan odotukset soveltuvin osin em. luottolaitosten valvonnassa ja edellyttää teema-arvion tulosten perusteella, että em. luottolaitokset laativat kattavan ja dokumentoidun ilmasto- ja ympäristöriskien olennaisuuden arvioinnin sekä suunnitelman em. riskien hallinnan kehittämiseksi. Finanssivalvonta arvioi sen suorassa valvonnassa olevien luottolaitosten ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa uudelleen, kun EBAn valmistelussa olevat yksityiskohtaiset ohjeet ovat astuneet voimaan. Finanssivalvonta seuraa myös em. luottolaitosten kestävyysraportoinnin kehittämisen etenemistä.

Lisätietoja antaa

Jaana Ladvelin, johtava asiantuntija, puhelin 09 183 5313 tai jaana.ladvelin(at)finanssivalvonta.fi

Liitteet