Teema-arvio: Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien luottolaitosten hallitusten riskiraportoinnissa kehitettävää

Finanssivalvonta toteutti touko-lokakuussa 2023 teema-arvion, jolla selvitettiin, mitä toimia luottolaitoksissa on tehty vuonna 2019 toteutetun luottolaitosten hallitusten riskiraportointia käsittelevän teema-arvion suositusten perusteella.

Yleiset havainnot

Teema-arviossa havaittiin, että vuoden 2019 selvityksen jälkeen riskiraportointia on kehitetty kaikissa valvottavissa. Kehitystä on ollut joko vähän tai jonkin verran, ja kolmessa valvottavassa kehitystä on tapahtunut jopa merkittävässä määrin. Vaihtelu eri riskialueiden ja valvottavien välillä oli kuitenkin suurta.

Selkeää parannusta on tapahtunut mm. riskien osatekijöiden lisäämisessä eri riskialueissa, jolloin hallituksen jäsenillä on paremmat lähtökohdat muodostaa käsitys riskin sisällöstä ja osatekijöiden merkityksestä riskiaseman muodostumiseen. Raportteihin on lisätty myös kirjallista analyysiä.

Riskialueisiin ja niiden kehityssuuntiin kohdistetaan myös aikaisempaa enemmän ennakoivaa arviointia skenaario- ja stressitilanneanalyysien avulla. Erityisesti IT-riskien, ml. kyberriskit, sekä IT- ja muiden merkittävien kehityshankkeiden seurannan sisällyttäminen operatiivisten riskien raportointiin vastaa hallitusten esittämää toivetta vuoden 2019 teema-arviossa.

Riskipositioita ja niiden kehitystä kuvataan enemmän myös erilaisin visuaalisin keinoin. Esimerkiksi liikennevalomallit, kehitystä kuvaavat nuolimerkinnät ja erilaiset merkittävyyttä koskevat arviointiasteikot ovat aikaisempaa useammin käytössä.

Finanssivalvonta havaitsi kuitenkin, että hallitusmateriaali voi olla kokonaisuudessaan useita satoja sivuja ja hallituksen jäsenen oman aktiivisuuden varaan jää se, kuinka paljon hallituksen jäsen perehtyy yksittäisen riskialueen riskikohtaiseen materiaaliin. Osalla valvottavista raportointi oli edelleen taulukko- ja kuvapainotteista vailla kirjallista kuvausta. Tämän vuoksi riskialuekohtaiset yhteenvedot, joissa tuodaan esiin selkeästi kirjoitettuna riskiasema(positio) ja merkittävimmät riskiin kohdistuvat odotukset, ovat hallituksen tehokkaan työskentelyn edellytyksiä.

Keskeisimmät havainnot ja suositukset luottoriskeistä

Teema-arvioissa havaittiin, että luottoriskeistä raportoidaan hallitukselle pääasiassa kuukausittain ja joidenkin pankkien kohdalla neljännesvuosittain. Finanssivalvonta suosittaa, että ainakin tiivis riskiraportti käsiteltäisiin hallituksen toimesta kuukausittain tai, jos hallitus kokoontuu harvemmin kuin kuukausittain, jokaisessa hallituksen kokouksessa.

Riskiraportin ja erityisesti sen tiivistelmän tulisi antaa hallitukselle sekä kvantitatiivinen kuva limiittirajoituksien näkökulmasta että kirjallinen yhteenveto riskitilanteesta. Raportista tulisi käydä ilmi riskitilanteeseen sillä hetkellä vaikuttavat merkittävät tekijät ja suunnitellut toimenpiteet, joko tilanteen vakauttamiseksi tai parantamiseksi.

Finanssivalvonta suosittaa, että toisen puolustuslinjan edustaja (riskienhallintajohtaja tai vastaava) vastaa riskiraportoinnin esittämisestä hallitukselle.

Luottoriskit

Luottolaitosten merkittävin riskialue on luottoriskit, ja ne muodostavat suurimman osan pankkien vakavaraisuusvaatimuksista. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää, että hallituksen jäsenet saavat ajantasaisen ja monipuolisen tiedon sekä menneestä luottoriskiposition kehityksestä että sen hetkisestä luottoriskitilanteesta. Lisäksi hallituksella tulisi olla ennakoivasti käsitys pankin luottoriskien kehityksestä tulevaisuuden eri skenaarioissa.

Finanssivalvonta suosittaa, että luottoriskien riskiraportointi sisältää riskienhallintapolitiikan kannalta olennaiset asiat, joita voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• riskinottohalukkuutta kuvaavien riskimittareiden toteumat
• koko luottosalkun jakautumisen kehitys vastuuryhmittäin
• toimialakohtaiset ja maantieteelliset keskittymäriskit (myös Suomen sisällä)
• suuret asiakasriskit
• järjestämättömien saamisten kehitys merkittävimmissä luottosalkuissa
• erääntyneiden saamisten kehitys merkittävimmissä luottosalkuissa
• lainanhoitojoustollisten saamisten kehitys merkittävimmissä luottosalkuissa
• luottoriskistrategiaan sisältyvien luottosalkkukohtaisten laatu- tuotto- ja kasvutavoitteiden toteumat
• luottoriskiprofiilin ja laitoksen luottoriskistrategiassa esitettyjen tavoitteiden sekä luottoriskinottohalukkuuden välisen vertailun tulokset
• tiedot mahdollisista poikkeamista luotonantoperiaatteista
•  luottoriskin stressitestin tulokset
• riskienhallintatoiminnon toimesta tietoa ja suosituksia mahdollisista korjaavista toimenpiteistä riskinottohalun tai riskirajojen ylityksiin
• IFRS 9 arvonalentumisvaiheiden kehitys merkittävimmissä luottosalkuissa
• odotettujen luottotappioiden kehitys IFRS 9 arvonalentumisvaiheittain merkittävimmissä luottosalkuissa
• asiantuntijaoikaisuiden käyttö IFRS 9 arvonalentumisten määrittämisessä (määrä + peruste)
• IRBA-pankeila
  • luottoluokkien riskiprofiilit
  • siirtymät luokkien välillä
  • luottoluokkien keskeisten riskiparametrien estimaatit sekä toteutuneiden maksukyvyttömyysasteiden, LGD- ja CCF-arvojen vertailu odotusarvoihin ja stressitestien tuloksiin siltä osin kuin käytetään omia LGD- ja CCF-estimaatteja.

Keskeisimmät havainnot riskiraporttien kehittymisestä ja vastaavuudesta ICAAP- ja ILAAP-dokumenttien kanssa

Hallitus päättää luottolaitoksen riskinottohalukkuudesta sekä vastaa maksuvalmiudesta ja pääoman allokoinnista, jolla katetaan tietoisesti otettavat ja mahdollisesti toteutuvat riskit. On olennaista, että hallitus pystyy näiden päätösten vaikutuksia seuraamaan. Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että hallitus saa myös uusien päätösten välissä eri riskien riskiasemaa ja riskien kehityssuuntia kuvaavia ajantasaisia raportteja. Raporttien sisällön tulisi vastata mahdollisimman kattavasti niitä riskejä ja riskien osatekijöitä, joiden perusteella riskinottohalukkuus ja pääomien allokointi ja maksuvalmius päätetään.

Selvityksessä nousi esiin, että osalla valvottavista riskiraporttien sisältö ei vastaa lainkaan tai vastaa vain osittain riskialueiden määrittelyä ICAAP-/ILAAP-dokumenteissa. Finanssivalvonta suosittaa, että hallitus ja toinen puolustuslinja tarkistavat riskiraporttien ja ICAAP-/ILAAP-dokumenttien vastaavuudet. Näissä oli kaikilla valvottavilla joitain poikkeamia. Osassa riskejä, kuten operatiivisissa riskeissä ja compliance-riskeissä, erot ICAAP-dokumentissa esitettyyn verrattuna ovat hyväksyttäviä esimerkiksi silloin, kun säännöllisen riskiraportin kattavuus on laajempi, kuten silloin kun ne sisältävät erilaisia tapahtumayhteenvetoja. 

Valvottavakohtaisiin havaintoihin eri riskialueissa Finanssivalvonta palaa valvonnassaan.

Teema-arvion tausta

Arviot perustuvat Finanssivalvonnan touko-lokakuussa 2023 toteuttamaan teema-arvioon. Arviolla selvitettiin, mitä toimia luottolaitoksissa on tehty vuonna 2019 toteutetun luottolaitosten hallitusten riskiraportointia käsittelevän teema-arvion suositusten perusteella. Suositukset julkaistiin 5.11.2019 valvottavatiedotteessa 57/2019. Valvottavatiedotteen liitteenä oli myös raportti Teema-arvio luottolaitosten hallitusten riskiraportoinnista. Nyt toteutetussa teema-arviossa seuranta kohdistettiin suosituksiin 1. a.–d. ja 2.

Teema-arvioon valittiin erityiseksi riskialueeksi luottoriskit. Arviossa tarkasteltiin muutosten toteutumista ja arvioitiin erityisesti raporttien laatua. Muita arvioon sisällytettyjä riskialueita olivat likviditeetti-, liiketoiminta-, korko- ja compliance-riskit sekä operatiiviset riskit. Lisäksi kyselyssä selvitettiin hallituksen työskentelyä ja riskiraporttien sisältöä sekä vakavaraisuuden- ja maksuvalmiuden sisäisiä arviointidokumentteja (ns. ICAAP- ja ILAAP-dokumentit) verrattuna riskiraportteihin. 

Teema-arvio toteutettiin riskiraportointia käsittelevällä kyselyllä, johon pyydettiin toisen puolustuslinjan vastaukset neljältätoista Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevalta luottolaitokselta. Vastauslomakkeen lisäksi osallistujia pyydettiin toimittamaan viimeisimmät riskiraportit riskialueittain sekä ICAAP- ja ILAAP-dokumentit.

Lisätietoja antaa

Erika Penttilä, johtava asiantuntija, puhelin 09 183 5270 tai erika.penttila(at)finanssivalvonta.fi