Kestävyysriskien huomioiminen vakuutusyhtiöiden valvonnassa: sääntelymuutokset ja valvojien asettamat odotukset

Euroopan komissio antoi 21.4. ehdotuksensa Solvenssi II:n delegoidun asetuksen (EU) 2015/35  muuttamisesta koskien kestävyystekijöiden lisäämistä sääntelyyn. Näiden muutosten odotetaan tulevan sovellettaviksi syksyllä 2022. Lisäksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) julkaisi 19.4. kansallisille valvojille suunnatun kannanoton koskien ilmastoskenaarioiden käyttämistä vakuutusyhtiöiden kestävyysriskien hallinnassa.

Solvenssi II:n muutokset koskevat  kestävyystekijöiden huomioimista riskienhallinnassa, riskienhallintatoiminnossa, aktuaaritoiminnossa, palkitsemispolitiikassa ja varovaisuusperiaatteen soveltamisessa. Kestävyysriskejä ei ole aiemmin erikseen mainittu sääntelyssä, mutta jo aiemmin vakuutusyhtiöiden on tullut toiminnassaan kartoittaa ja huomioida kaikki olennaiset riskit. Jatkossa kestävyysriskit tulee kartoittaa, niille tulee tehdä olennaisuusarviointi ja arvioinnin tulokset tulee dokumentoida. Jos vakuutusyhtiö ei katso kestävyysriskejä olennaisiksi omalle toiminnalleen, tulee tämä kyetä perustelemaan.

Finanssivalvonta soveltaa kestävyysriskien valvonnassa sekä SIF/IAIS:n soveltamisasiakirjaa että edellä mainittua EIOPA:n ilmastoskenaarioita koskevaa kannanottoa. Valvonta tulee kattamaan mm. vakuutusyhtiön hyvän hallinnon, riskienhallinnan, sijoitustoiminnan ja raportoinnin. Valvonnassa sovelletaan suhteellisuusperiaatetta.

Vakuutusyhtiön oma riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) perustuu yhtiön oman liiketoimintamallin syvälliseen ymmärtämiseen sekä liiketoiminnan riskien ja näiden taustalla olevien tekijöiden tunnistamiseen. Se toimii linkkinä yhtiön strategian ja liiketoiminnan sekä toisaalta vakavaraisuustarpeiden määrittelyn välillä. ORSA:ssa tulee arvioida myös vakavaraisuussääntelyn ulkopuolelle jäävät olennaiset riskit, kuten kestävyystekijöiden aiheuttamat muutokset sijoitus- ja vakuuttamistoimintaan. Ilmastoskenaarioiden käytön osalta Finanssivalvonta suosittaa vähintään kvalitatiivisen arviointimenetelmän nopeaa käyttöönottoa, ja myöhemmin olennaisille riskeille myös kvantitatiivistä analyysiä osana ORSA:a.  

Skenaarioissa käytettävä aikahorisontti tulisi olla riittävän pitkälle eteenpäin katsova, jopa kymmeniä vuosia pitkä. Ilmastoskenaarioiden tulisi olla riittävän kattavia, ja käsittää vähintäänkin kaksi eri lämpötilan nousua koskevaa polkua: Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukainen polku sekä tämän selvästi ylittävä skenaario. Pitkän aikavälin skenaarioihin liittyvien epävarmuuksien johdosta niitä ei tarvitse päivittää vuosittain ja myös huomattavien yksinkertaistusten käyttö on mahdollista. Analyysimenetelmien tulisi kuitenkin kehittyä ajan myötä.

Lisätietoja antaa

Mikko Sinersalo, johtava riskiasiantuntija, puhelin 09 183 5542 tai mikko.sinersalo(at)finanssivalvonta.fi