Finanssivalvonta kiinnittää pankkien huomiota asiakkaiden syrjimättömän kohtelun vaatimukseen luotonmyönnössä

Finanssivalvonta on yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa tehdyn yhteistyön sekä omien luotonmyöntöä koskevien valvontahavaintojensa perusteella katsonut aiheelliseksi muistuttaa kaikkia Suomessa kuluttajaluottoja myöntäviä pankkeja yhdenvertaisuuslainsäädännön huomioimisesta luotonmyöntöprosesseissa. Päätös luoton myöntämisestä tai luottopäätöksen ehdot eivät saa perustua kiellettyihin syrjintäperusteisiin, ellei asiakkaiden erilaiselle kohtelulle ole olemassa lainsäädäntöön perustuvaa hyväksyttävää oikeuttamisperustetta.

Pankeilla on lakiin ja Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin perustuva velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus huolellisesti

Kuluttajansuojalaki (38/1978) ja pankkien luottoriskien hallintaa koskevat vaatimukset edellyttävät, että luottoa myönnetään vain sellaisille asiakkaille, jotka todennäköisesti pystyvät täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa. Pankkien on tehtävä kuluttajan luottokelpoisuuden arviointi asiakkaan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien ja varmistettujen tietojen perusteella.

Pankit käyttävät yleisesti asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa apuna myös tilastollisia arviointimenetelmiä, joiden avulla luottoa hakevan asiakkaan maksukäyttäytymistä ja luoton takaisinmaksukykyä ennustetaan. Ennustaminen tehdään vertaamalla asiakkaan tietoja tilastollisesti vastaavan viiteryhmän toteutuneisiin maksukäyttäytymistietoihin. Kuluttajansuojalain esitöiden mukaan tilastollisten menetelmien käyttö asiakkaan taloudellisen aseman perusteella tehtävää luottokelpoisuuden arviointia täydentävänä menetelmänä on lähtökohtaisesti sallittua. Finanssivalvonta kuitenkin muistuttaa, että tilastollisia arviointimenetelmiä käyttäessään pankkien on tietosuojalainsäädännön asettamien vaatimusten ohella varmistettava, etteivät menetelmissä käytettävät arviointikriteerit tai niistä tehtävät johtopäätökset johda yksittäistä asiakasta tai kokonaisia asiakasryhmiä välittömästi tai välillisesti syrjivään lopputulokseen.

Yhdenvertaisuuslainsäädäntö asettaa rajoituksia luottokelpoisuuden arvioinnissa hyödynnettäville tiedoille

Yhdenvertaisuus on Suomen perustuslailla turvattu kansalaisten perusoikeus. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään tarkemmin useassa eri laissa, joiden soveltamisala kattaa pankkien palveluiden tarjoamisen.

Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetään, että ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään erikseen laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). Myös luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) säädetty hyvän pankkitavan vaatimus pitää sisällään sen, että pankki ei saa kieltäytyä asiakassuhteesta syrjivällä perusteella.

Pankkien on huomioitava edellä mainittujen lakien asettamat rajoitukset luotonmyönnössä käytettäville kriteereille, joilla on merkitystä asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Pankit vastaavat itse luotonmyöntöprosessiensa lainmukaisuudesta riippumatta siitä, käyttävätkö ne asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa omia sisäisiä menetelmiään vai ulkopuolisten luottoluokituslaitosten tarjoamia palveluja. Jos pankki kuitenkin käyttää luottopäätökseen vaikuttavina tekijöinä lainsäädännössä kiellettyjä syrjintäperusteita, niiden käyttäminen voi olla sallittua ainoastaan lakiin perustuvan oikeuttamisperusteen nojalla.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on päätöksessä 216/2017 ottanut yksittäistapauksessa kantaa kiellettävänä pidettävään syrjintään asiakkaan luottokelpoisuuden arviointimenettelyssä. Päätöksessä lautakunta arvioi luotonantajan oikeutta käyttää asiakkaan sukupuolta, ikää, äidinkieltä sekä asuinpaikkaa luottopäätöksen lopputulokseen yksinomaan vaikuttavina tilastollisina tekijöinä. Lautakunta linjasi päätöksessä, että asiakkaan sukupuolen käyttäminen luottopäätökseen vaikuttavana tekijänä on poikkeuksetta kiellettyä. Asiakkaan äidinkielen käyttämistä luottopäätökseen vaikuttavana tekijänä lautakunta piti myös erityisen moitittavana. Iän huomioiminen luottokelpoisuuden arvioinnissa voi lautakunnan näkemyksen mukaan olla hyväksyttävää lähinnä silloin, kun kysymys on nuorista henkilöistä.

Vaikka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan arvioinnin kohteena on ollut yksittäisen luotonantajan luotonmyönnössään käyttämän menettelyn hyväksyttävyys ja oikeasuhtaisuus, Finanssivalvonta kehottaa myös muita pankkeja huomioimaan lautakunnan esittämät yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain tulkinnat soveltuvin osin omissa luotonmyöntöprosesseissaan.

Pankkien menettelytapojen valvonta yhdenvertaisuuslainsäädännön noudattamisessa

Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Tarvittaessa valvovat viranomaiset antavat ohjeita ja neuvontaa valvomansa lainsäädännön soveltamisesta.

Myös Finanssivalvonnan on omassa toiminnassaan edistettävä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteumista. Osana edistämistyötä Finanssivalvonta kiinnittää tällä tiedotteella valvottaviensa huomiota yhdenvertaisuuslainsäädännön noudattamiseen ja kehottaa samalla valvottaviaan edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa palveluntarjonnassa.

Lisätietoja antavat

• Sanna Atrila, johtava lakimies, sanna.atrila(at)finanssivalvonta.fi
• Anu Kettunen, lakimies, anu.kettunen(at)finanssivalvonta.fi