Pankkivalvonnassa yhteisen valvontamekanismin juhlavuosi
Tämä sivu koostaa Finanssivalvonnan keskeiset tiedotteet ja kirjoitukset pankkivalvonnasta vuodelta 2024.
SSM:n 10 vuotta – Hajanaisesta alusta pankkiunionin nyrkiksi
Euroopan keskuspankin yhteinen valvontamekanismi (Single Supervisory Mechanism, SSM) juhli kymmenvuotista taivaltaan syksyllä 2024. Vuonna 2014 perustettu SSM on alusta lähtien pyrkinyt parantamaan pankkivalvontaa ja varmistamaan rahoitusjärjestelmän vakauden Euroopan unionissa. SSM:n rooli valvojan on kehittynyt merkittäväksi Euroopassa.
Ensimmäisinä vuosinaan SSM keskittyi luomaan yhtenäiset valvontakäytännöt ja standardit, jotta pankkivalvonta olisi yhdenmukaista kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä oli kriittistä, sillä pankkikriisit 2000-luvun alussa osoittivat Euroopan pankkijärjestelmän haavoittuvuuden. Yhtenäiset käytännöt ja tiukempi valvonta ovat vähentäneet riskejä ja parantaneet pankkien vakavaraisuutta.
SSM on keskeisessä roolissa ja valvoo satoja pankkeja eri puolilla Eurooppaa. Se on onnistunut vahvistamaan valvontaa ja lisäämään pankkien läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Tulevaisuudessa SSM:n rooli tulee olemaan yhä tärkeämpi, kun se jatkaa pankkivalvonnan kehittämistä ja varmistaa, että pankit noudattavat sääntelyvaatimuksia.
Pohjoismaiden ja Baltian kriisisimulaatioharjoitus 2024
Pohjoismaiden ja Baltian maiden rahoitusvakaudesta vastaavat viranomaiset testasivat syksyllä valmiuttaan mahdolliseen kriisitilanteeseen harjoittelemalla kolmeen kuvitteelliseen, Pohjoismaissa ja Baltiassa toimivaan pankkiin kohdistuvan simuloidun finanssikriisin hallintaa. Harjoitukseen osallistui lähes 450 henkeä, jotka edustivat Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron viranomaisia sekä asianomaisia Euroopan unionin viranomaisia: Euroopan komissiota, Euroopan keskuspankkia (EKP), yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa (Single Resolution Board, SRB) sekä Euroopan pankkiviranomaista (European Banking Autority, EBA). Harjoitukseen osallistui kutsuttuna tarkkailijana myös Kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) edustaja.
Harjoituksessa testattiin viranomaisten välistä viestintää, tiedonjakoa ja yhteistyötä kriisinhallintatilanteessa korkean epävarmuuden vallitessa ja aikapaineen alaisena. Harjoitus perustui kriisiskenaarioon, jossa kuvitteelliset pankit etenivät seuraavien pankkikriisin hallintaprosessissa ennakoitavissa olevien kolmen vaiheen läpi:
- normaalista liiketoiminnasta elvytykseen ml. likviditeetin palauttamistoimenpiteet
- elvytyksestä kriisinratkaisuun ja kriisinhallintaviranomaisten hallinnan alaisuuteen sekä
- kriisinratkaisun jälkeen uudelleenjärjesteltynä paluu markkinoille.
Harjoituksen aikana viranomaiset hyödynsivät pankkivalvontaa ja kriisinhallintaa koskevan EU:n sääntelykehikon mukaisia käytettävissään olevia välineitä ja valtuuksia.
Harjoituksen tultua onnistuneesti päätökseen viranomaiset dokumentoivat ja jakavat oppimiskokemuksensa sekä integroivat ne nykyisiin kriisinhallintarutiineihin kehittääkseen kriisivalmiuttaan ja parantaakseen edelleen Pohjoismaiden ja Baltian alueen kriisinhallintakehikkoa.
Harjoituksen valmistelua varten vuonna 2023 perustettiin Pohjoismaiden ja Baltian vakausryhmän (Nordic Baltic Stability Group, NBSG) alainen työryhmä. Pohjois- ja Baltian maiden viranomaiset ovat sopineet toteuttavansa NBSG:n puitteissa säännöllisesti rahoituskriisejä koskevia simulaatioharjoituksia.
Suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokitteluissa eroja
Finanssivalvonta teki vuonna 2024 teema-analyysin suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokitteluista, ja tuloksissa havaittiin eroavaisuuksia pankkien välillä. Eroavaisuudet arvonalentumisluokittelussa vaikeuttavat pankkien välistä vertailua ja luottoriskikehityksen ennakoitavuutta.
Asianmukaisten luokittelujen sekä riittävien ja oikea-aikaisten arvonalentumiskirjausten merkitys korostuu etenkin nykyisessä kohonneiden riskien ympäristössä. Liian alhaiset ja myöhässä tehdyt luottotappiovaraukset voivat riskien realisoituessa johtaa suurempiin arvonalentumiskirjauksiin ja heikentää pankkien vakavaraisuusasemaa.
Artikkelin kirjoittamisessa on käytetty apuna tekoälyä. Artikkeli on kuitenkin Finanssivalvonnan asiantuntijoiden viimeistelemä ja tarkastama.