Finanssisektorin toimintaympäristö heikentyi vuonna 2023, kun korkea inflaatio ja korkotaso sekä talouskasvun hiipuminen rasittivat kotitalouksia ja yrityksiä. Tämä näkyi myös asunto- ja kiinteistömarkkinoilla, joille Suomen finanssisektorilla on altistuksia. Finanssivalvonta kiinnittikin valvonnassaan erityishuomiota toimintaympäristöstä nousseiden riskien hallintaan. Tätä aihetta käsitellään artikkelissa Kiinteistöriskit kasvoivat heikon talouskehityksen ja nousseiden korkojen seurauksena.

Kertomusvuoden aikana rahanpesulaki muuttui, ja sen mukaisten ilmoitusvelvollisten tulee huomioida osana asiakkaan tuntemisen menettelyjään myös talouspakotteet sekä terrorismin rahoittamisen estämiseksi tehdyt kansalliset jäädyttämispäätökset. Finanssivalvonta muun muassa laati pakotteiden riskienhallintaa koskevan ohjeistuksen valvottaville. Artikkeli Pakotteet osaksi Finanssivalvonnan valvontaa käsittelee tätä aihetta.

Artikkeli Finanssivalvonnan teema-arvioilla selvitettiin ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan nykytilannetta pankki- ja vakuutussektoreilla kertoo Finanssivalvonnan vuonna 2023 toteuttamista ilmasto- ja ympäristöriskejä käsittelevistä teema-arvioista pankeille ja vakuutussektorin toimijoille. Arvioissa keskityttiin ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan nykytilanteeseen sekä ilmastoriskialtistumiin. Molemmilla sektoreilla on tärkeää, että sekä toimijat että valvoja ovat hyvin perillä siitä, minkälaisia vaikutuksia ilmastoriskeillä on toimijoihin ja miten näitä riskejä hallitaan.

Vuonna 2023 Finanssivalvonta aloitti kehittämään toimintaansa kohti visiotaan ennakoiva ja ennakoitava valvoja. Artikkeli Ennakoivaa ja ennakoitavaa valvontaa kuvaa sitä, miten valvoja ennakoivuuden ja ennakoitavuuden valvontatyössä näkee ja mitä kehitystyö ensimmäisenä vuonna on pitänyt sisällään.