Kertomusvuosi 2023 jatkoi poikkeuksellisten vuosien sarjaa. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa edelleen myös finanssimarkkinoihin.

Kyberriskit ovat kasvaneet ja niihin varautumista on jatkuvasti vahvistettava. Seurasimme Finanssivalvonnassa kyberturvallisuutta ja maksujärjestelmien toimintavarmuutta tehostetusti vuonna 2023, vaikka Suomen finanssisektorilla ei todettu tällä jaksolla merkittäviä kyberhäiriöitä.

Toimintaympäristön muutokset vaativat joustavaa reagointia

Vuoden aikana voimakkaasti kohonneet inflaatio ja korkotaso nostivat huolia luotto- ja sijoitusriskien kasvusta, erityisesti kiinteistösektorilla. Samaan aikaan korkotason nopea nousu kasvatti pankkien korkokatetta ja siten myös voittoja merkittävästi.

Muutaman keskisuuren yhdysvaltalaisen pankin vaikeudet käynnistivät keväällä 2023 markkinaturbulenssin, jonka vaikutukset ulottuivat myös Eurooppaan. Tämän myötä kohdensimme pankkien valvontaa likviditeetin ja rahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Korkea inflaatio, kohonneet energiakustannukset ja lainakorkojen nopea nousu puolestaan vähensivät yritysten ja kuluttajien käytössä olevia varoja ja heikensivät velallisten velanmaksukykyä. Tässä tilanteessa suuntasimme valvontaa ja analysoimme inflaation ja korkojen nousun vaikutuksia erityisesti pankkien luottoriskeihin sekä pääomamarkkinatoimijoiden ja vakuutusyhtiöiden sijoitusriskeihin.

Testasimme pankkien stressinkestävyyttä kertomusvuonna parin vuoden välein toistuvilla, eurooppalaisten valvojien yhteisillä stressitesteillä. Lisäksi teimme yhteistyössä Suomen Pankin kanssa kokonaisvaltaisen arvion pankkien pääomatarpeesta rankassa stressiskenaariossa. Tämän arvion perusteella korotimme kaikkia luottolaitoksia koskevaa järjestelmäriskipuskuria. Näin varmistimme tehtävämme mukaisesti pankkien selviytymiskykyä myös hyvin vaikeissa tilanteissa.

Kotitalouksien velkaantuneisuuden lasku on toisaalta pienentänyt talouden haavoittuvuuksia. Vuoden 2023 alussa voimaan tullut lainanhoitorasitusta koskeva suositus sekä heinäkuussa 2023 voimaan astuneet asunto- ja taloyhtiölainoja koskevat uudet rajoitteet auttavat hillitsemään liialliseen velkaantumiseen liittyviä riskejä. Näiden johdosta palautimme joulukuussa muita kuin ensiasunnon ostajia koskevan enimmäisluototussuhteen eli asuntolainakaton takaisin perustasolleen.

Toimintaympäristön muutokset edellyttävät valvojalta joustavuutta ja kykyä priorisoida tehtäviä ja kohdentaa valvontatoimia kulloisenkin riskitilanteen mukaan.

Hyvä hallinto varmistaa toimintaa erityisesti haastavassa tilanteessa

Kun hallinto- ja ohjausjärjestelmät toimivat asianmukaisesti, ovat toiminnan mahdolliset haasteet yleensä paremmin tunnistettavissa. Epävarmassa toimintaympäristössä ja pitkäkestoisissa muutoksissa valvottavien hallinnon luotettavuuden ja tiedon laadun merkitys kasvaa. On tärkeää, että organisaatio pystyy reagoimaan muutoksiin ja mahdollisiin ongelmiin oikea-aikaisesti.

Tehtävämme on varmistaa luottamusta finanssimarkkinoilla. Olemme osana eurooppalaista finanssimarkkinoiden valvontaa kiinnittäneet erityistä huomiota muun muassa ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaan ja rahanpesun estämisen valvonnan riskiperusteisuuteen. Valvottavilla on oltava ajantasaiset ja toimivat käytännöt näiden riskien hallitsemiseksi, mutta esimerkiksi pankkipalveluiden saatavuus ei saa kärsiä kohtuuttomasti asiakkaan tuntemisen vaateiden vuoksi.

Kohonnut korkotaso nosti viime vuonna pinnalle kiinteistöriskit eikä tilanne näytä olevan tänä vuonna muuttumassa. Tämä korostaa muun muassa pääomamarkkinoilla kiinteistörahastojen jatkuvan arvioinnin merkitystä. Samalla se korostaa yhtiöiden hallitusten vastuuta huolehtia, että ne saavat riittävät tiedot rahastojen tilanteesta sekä siitä, että riskien hallintakeinot ovat kunnossa.

Näennäiskaupat ovat yksi esimerkki tarkastelujakson valitettavista ilmiöistä. Valvojan työpöydälle päätyi ennätysmäärä markkinoiden väärinkäytösepäilyjä ja poliisille tekemiemme tutkintapyyntöjen määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Tilastoista ei voi kuitenkaan suoraan tehdä päätelmää väärinkäytösten määrän kasvusta, vaan tutkintaprosessin kehittäminen selittää osaltaan kasvanutta tutkintamäärää. Väärinkäytösten ehkäisy vaatii valvottavilta hyviä käytäntöjä ja järjestelmiä sekä hallinnon toimivuutta ja tehokkuutta.

Uudet tehtävät ja lisääntyvä sääntely kasvattavat valvontavastuita

Finanssisektorin toimijoiden pakotteiden noudattamisen valvonta ja muut kulutusluotonmyöntäjät siirtyivät valvontaamme vuoden 2023 aikana.

Lisääntyvä sääntely kasvattaa valvontavastuitamme. Kertomusvuoden aikana tulivat voimaan digitaalisen häiriönsietokyvyn varmistamiseen tähtäävä DORA-asetus, yritysten lakisääteisesti raportoimaa ja julkistamaa tietoa koostavaa yhteyspistettä (ESAP) koskeva EU-sääntely ja ESG-riskien ja tiedonantovelvollisuuden valvonta.

Kaikkien näiden uudistusten tavoitteet ovat kannatettavia: ei-ammattimaisten sijoittajien suojan vahvistaminen, kuluttajien ja yritysten omiin rahoitustietoihinsa pääsyn edistäminen ja näiden tietojen hyödyntäminen sekä finanssialan digitaalisen häiriönsietokyvyn vahvistaminen. Uuden sääntelyn valmistelu ja soveltaminen käytäntöön on haasteellista lainsäätäjälle ja finanssisektorin toimijoille sekä valvojalle. Uusi ja lisääntyvä sääntely pakottaa myös valvojan uudistamaan omia toimintatapojaan, kehittämään osaamistaan ja pitämään yllä hyviä keskusteluyhteyksiä valvottaviin ja muihin sidosryhmiin.

Tulevat vuodet vaativat meiltä edelleen ennakoivuutta ja ennakoitavuutta

Valvontakenttä laajenee ja monimutkaistuu koko ajan. Kyetäksemme selviytymään vaativasta tehtävästämme kunnialla meidän on jatkuvasti pidettävä yllä ja kehitettävä henkilöstön osaamista sekä huolehdittava henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Lisäksi meidän on kyettävä työnantajana houkuttelemaan uusia osaajia riveihimme eläköityvien tilalle.

Uuden strategian myötä muutimme kuluneena vuonna toimintaamme ja ajatustapaamme erityisesti avoimuuden ja johtamisen osalta. Toteutimme Fivan visiota ennakoitavuudesta kertomalla enemmän toiminnastamme muun muassa julkaisemalla teema- ja tarkastussuunnitelmamme ja järjestämällä valvottavatilaisuuksia. Kehitimme sisäistä johtamisjärjestelmää ja päätöksenteon delegointia ja saimme uutta tehokkuutta arjen toimintaan sekä lisää mahdollisuuksia priorisoida ja keskittyä olennaiseen. Tämä kaikki on edellyttänyt totuttautumista uudenlaiseen tapaan toimia. Työ jatkuu tulevina vuosina. Tavoitteemme on selvä: mahdollistaa työn tehokas tekeminen tavalla, jossa työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä lisääntyvät.

Kiitän kaikkia fivalaisia kuluneesta vuodesta.

Helsingissä 6.3.2024

Tero Kurenmaa