Vuosi 2022 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja käänteentekevä. Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan muutti geopoliittisen tilanteen ja käynnisti samalla muutoksia maailmantaloudessa ja finanssisektorilla.

Välitön vaikutus sodan alkamisesta oli erilaisten riskien kuten kyberriskien kasvu. Digitalisaatio on läpäissyt finanssipalvelut, mikä lisää herkkyyttä kyberriskeille. Reagoimme Finanssivalvonnassa kyberturvallisuustilanteen heikentymisen uhkaan heti keväällä tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi paransimme omaa varautumistamme. Vaikka toistaiseksi geopoliittisesta tilanteesta johtuvia laajoja kyberongelmia ei ole ilmennyt, varautumista on jatkettava. Vuonna 2022 luotu päivittäismaksamisen varajärjestely on tärkeä lisä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi myös poikkeusolosuhteissa.

EU on asettanut Venäjälle pakotteita Ukrainan tilanteen vuoksi jo vuodesta 2014. Viime vuonna pakotteita on edelleen lisätty. Vuoden 2023 helmikuussa eduskunnan hyväksymä hallituksen esitys selkeyttää Finanssivalvonnan roolia siinä, miten valvomme finanssialan toimijoita pakotteiden noudattamisessa.

Sodan seurauksena energian saatavuus heikkeni ja hinnat nousivat. Finanssivalvonta valvoo yhdessä Energiamarkkinaviraston kanssa sähkön johdannaismarkkinoita, jossa sähkön futuurihintojen voimakkaasta noususta aiheutui merkittäviä uhkia markkinoiden toimivuudelle. Sähköjohdannaismarkkinoiden epävakaus vaikutti laajasti finanssimarkkinoihin, yhteiskuntaan ja yritysten toimintaan.

Pääomamarkkinoilla Venäjän hyökkäyssota vaikutti merkittävästi muun muassa listayhtiöiden tulevaisuuden näkymien antamiseen ja siten Finanssivalvonnan tekemään tiedonantovelvollisuuden noudattamisen valvontaan. Poikkeukselliset olosuhteet heijastuivat myös esimerkiksi kiinteistösektoriin, jossa havaittiin kasvavia riskejä Euroopassa.

Huomiota kotitalouksien velanhoitokykyyn

Vuonna 2022 alkanut inflaation voimakas kiihtyminen on kiristänyt suoraan kotitalouksien taloudellista asemaa kasvaneiden energia- ja muiden elinkustannusten vuoksi. Lisäksi pyrkimys hillitä inflaatiota koronnostoilla kasvattaa entisestään monien kotitalouksien kuluja.

Finanssivalvonnan makrovakauspäätöksissä on kiinnitetty huomiota kotitalouksien velanhoitokykyyn ja maksuvaralaskelmiin. Vielä vuoden 2022 alussa maksuvaran testaamista kuuden prosentin korolla kritisoitiin liian kireäksi, mutta nyt keskustellaan siitä, onko se riittävä. Finanssivalvonta tarkensi syksyllä suositustaan maksuvaran testaamisesta, ja vuoden 2023 alusta astui voimaan suositus, jonka mukaan asuntolainanottajien kaikkien lainanhoitokulujen tulisi pääsääntöisesti olla enintään 60 % lainanhakijan nettotuloista. Kyseessä on ns. kuormitettu lainanhoitorasitus, jonka laskennassa otetaan huomioon hakijan kaikkien luottojen hoitokulut. Laskennassa luottojen takaisinmaksuaika on enintään 25 vuotta ja korko vähintään 6 % lukuun ottamatta pitkäaikaisesti korkosuojattuja ja kiinteäkorkoisia luottoja. Pitkän matalien korkojen ajan jälkeen tämä voidaan nähdä sopeutumisena uuteen normaaliin.

Kotitalouksien velkaantumista pyritään hillitsemään myös lainsäädännöllä, joka astuu voimaan ensi heinäkuun alussa. Se sisältää monia tärkeitä muutoksia: yhtiölainojen ehtoja täsmennetään, asuntolainojen laina-aikoja rajoitetaan ja kulutusluotonmyöntäjät tulevat Finanssivalvonnan valvottaviksi. Voimaan astuva lakipaketti ei kuitenkaan sisällä velkakattoa, jota myös Finanssivalvonta on pitänyt perusteltuna. Valtiovarainministeriön asettama uusi työryhmä pohtii mahdollisia lisäkeinoja velkaantumisen hillitsemiseksi. Samaan aikaan tärkeä hanke positiivisesta luottotietorekisteristä etenee.

Pankkien on varauduttava siihen, että luottotappiot toteutuvat yleensä viiveellä taloustilanteen negatiivisen käänteen jälkeen. Tekemissämme tarkastuksissa ja teema-arvioissa olemme havainneet pankkien ongelmaluottojen luokittelussa laajasti puutteita. Ongelmaluottojen luokittelun oikeellisuus on erityisen tärkeää tämän hetken poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa. Luottoriskien hallinnan kannalta on tärkeää, että pankki tunnistaa ongelma-asiakkaat ajoissa. Virheelliset luokittelut voivat pahimmillaan myös vääristää pankin vakavaraisuuslukuja.

Toimintaympäristön riskit ovat kohonneet

Julkisen talouden velkaantuminen on noussut puheenaiheeksi nyt eduskuntavaalien alla. Kokemuksesta tiedämme, että jos usko julkisen talouden kestävyyteen heikkenee, se vaikuttaa kielteisesti finanssijärjestelmän toimijoiden toimintaedellytyksiin. Suomen finanssisektori on toistaiseksi ollut vakavarainen ja vahva, joten välitöntä hätää sen kriisinkestävyyden suhteen ei ole.

Toimintaympäristön riskit ovat kuitenkin edelleen koholla. Toimijoiden täytyy pääomanhallintaprosesseissaan varautua perusennustetta heikompaan talouden kehitykseen. Pääomanhallintaprosesseissa käytetyt stressiskenaariot täytyy päivittää tämän hetken tilannetta vastaaviksi, kun perusskenaariotkin ovat heikompia kuin miltä vuosi sitten näytti.

Voitonjakopolitiikka on keskeinen osa pääomanhallintaa. Voitonjako tulee mitoittaa siten, että taloustilanteen kiristyessä toimijoilla on riittävät puskurit mahdollisesti realisoituvien riskien varalta.

Valvottavien hyvän hallinnon merkitys korostuu

Hyvään hallintoon kuuluu sääntelyn tuntemus ja sen noudattamisen valvonta. Olemme erityisesti kiinnittäneet sisäisen valvonnan toimivuuteen ja kattavuuteen valvonnallista huomiota.

Finanssivalvonta on nostanut esiin hallinnon vaateiden täyttymisen merkityksen koko finanssisektorilla. Erityisesti vakuutustoimialalla olemme myös korostaneet osaamisen ja kokemuksen vaateita avaintehtävissä sekä riskienhallinnan merkitystä epävarmassa taloustilanteessa. Vuoropuhelun kehittämiseksi olemme lisänneet tapaamisia valvottavien kanssa.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä sääntely ja ohjeistus ovat olleet työmme keskiöissä jo useita vuosia. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi pääomamarkkinoilla toimivien yritysten tiedonantovelvoitteisiin, ja kertomusvuonna valvontaa ja ohjeistusta on lisätty. Yritysten käytettävissä olevan tiedon laatu vaihtelee merkittävästi ja ESG-riskeistä raportointi on vielä osin vaikeaa. On tärkeää, että pystymme varmistamaan tiedon laadun ja sen analysoinnin mahdollisimman tehokkaasti.

Rahanpesun estäminen on ollut strateginen hanke strategiakaudella 2020–2022. Finanssivalvonnalla on nyt tehokkaasti toimiva rahanpesun estämisen valvontastrategia. Sen teemoja noudattaen on jo tehty useita tarkastuksia ja havaintojen pohjalta määrätty hallinnollisia seuraamuksia. Lakipäivitysten astuttua voimaan tulemme julkaisemaan uutta ohjeistusta toimialalle.

Rahanpesun estämisen ja valvonnan on oltava riskiperusteista ja oikeasuhtaista, jotta voidaan varmistaa palveluiden saatavuus ja mahdollisuus toimia nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Lainsäädäntö ja valvonta eivät kiellä riskin ottamista tälläkään alueella, mutta riskien hallintaan tarvitaan riittävät keinot. Voisi olla helppo ratkaisu kieltäytyä palvelujen tarjonnasta sellaisille asiakasryhmille, joiden kohdalla riski on korkea, mutta peruspalveluiden toteutumisen kannalta se voi olla väärä keino. Valvottavien tulisi arvioida asiakkuuksiin liittyviä riskejä monipuolisesti ja huomioida sekä riskiä kohottavia että sitä laskevia tekijöitä. Lisäksi tulisi tapauskohtaisesti arvioida, miten asiakkuuteen liittyviä riskejä voidaan hallita. Asiakkaan tuntemista koskevat menettelytavat eivät saisi johtaa kohtuuttomaan pankkipalveluiden käytön estämiseen. Rajoitustoimenpiteiden kohtuullisuutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös erityiset syyt, joiden takia asiakkaalla on vaikeuksia toimittaa vaadittuja tietoja. Palveluiden tarjoamisesta kieltäytymisen tulisi olla viimesijainen keino silloin, kun asiakkuuteen liittyviä riskejä ei voida hallita muulla tavoin, esimerkiksi palveluita rajoittamalla.

Digitalisaatio vaikuttaa finanssipalveluiden saatavuuteen. Se on kiinteä osa finanssipalveluja. Kiinnitämme siihen huomiota vasta, kun digitaalisissa palveluissa on ongelmia tai emme syystä tai toisesta kykene käyttämään niitä. Finanssipalveluiden saatavuus on välttämätön edellytys jokaiselle, sillä Suomessa on käytännössä mahdotonta asua ja työskennellä ilman pankki- ja vakuutuspalveluita.

Ennakoiva ja ennakoitava valvoja

Uudistimme Finanssivalvonnan strategian vuonna 2022. Henkilöstömme osallistui strategian valmisteluun laajasti sen eri vaiheissa: analyytikot tekivät kattavan toimintaympäristöanalyysin, useita asiantuntijoita oli mukana kaikissa valmistelevissa työryhmissä, ja koko henkilöstö pääsi kyselyjen kautta antamaan palautetta prosessin eri vaiheissa.

Tulevina vuosina rakennamme uuden strategiamme mukaisesti Finanssivalvonnasta ennakoivaa ja ennakoitavaa valvojaa. Tämä tarkoittaa, että meidän on valvojana luodattava toimintaympäristön muutoksia ja ennakoitava, mitä siitä juontuu meidän valvontavastuullemme. Olemme myös omassa toiminnassamme johdonmukaisia ja ennakoitavia valvottaville päin. Esimerkiksi tämän vuoden alussa julkaisimme tarkastus- ja teema-arviosuunnitelmamme ennakoitavuuden parantamiseksi. Valvonnassa painottuvat taloustilanteen epävarmuus ja toimintaympäristön pitkäkestoiset muutokset. Samalla olemme valmiita muuttamaan tarkastus- ja teema-arviosuunnitelmaamme, mikäli toimintaympäristön muutokset edellyttävät sitä.

Uusi strategiamme vuosille 2023–2025 painottaa ennakoitavuuden ohella joustavuutta ja digitalisaation hyödyntämistä, mutta erityisesti tulee muistaa, että Finanssivalvonnan työn tekevät ihmiset. Siksi strategiassa on korostettu asiantuntijuutta tukevaa johtamista yhtenä strategisena teemana: valvontaa tekevät hyvinvoivat, motivoituneet ja hyvin johdetut fivalaiset.

Haluan kiittää kaikkia fivalaisia kuluneesta vuodesta tavallista pyörteisemmässä toimintaympäristössä ja toivon, että voimme yhdessä olla rakentamassa Finanssivalvonnasta ennakoivaa ja ennakoitavaa valvojaa.

Helsingissä 13.3.2023

Tero Kurenmaa