Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottavien vakaa toiminta, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. (Laki Finanssivalvonnasta 1 §)

Suomen finanssisektori on säilynyt vakavaraisena toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta. Heikentyneessä toimintaympäristössä valvonnassa on kiinnitetty erityistä huomiota riskien hallintaan.

Pankkivaltuusto nimitti 3.6.2022 pitämässään kokouksessa oikeustieteen tohtori Tero Kurenmaan Finanssivalvonnan johtajan virkaan viisivuotiskaudeksi 15.6.2022 alkaen. Finanssivalvonnan johtaja vaihtui, kun pitkäaikainen johtaja Anneli Tuominen nimitettiin Euroopan keskuspankin valvontaneuvostoon.

Finanssivalvonnan strategiset projektit etenivät suunnitellusti.

Finanssivalvonnan valvontatehtävien kannalta priorisoidusta viidestä IT-projektista kolme edistyi suunnitellun mukaisesti ja kaksi ei edistynyt suunnitellun mukaisesti.

Finanssivalvonnan kriittisten menestystekijäindikaattoreiden toteumat

Finanssivalvonnan mittaristo mittaa kriittisten menestystekijäindikaattoreiden toteutumista. Menestystekijäindikaattoreiden tulos lasketaan sen alamittareiden tulosten painotettuna keskiarvona.

Kertomusvuonna seurattiin yhdeksää menestystekijäindikaattoria ja 24 alamittaria. Näissä kahdessa menestystekijäindikaattorissa ja yhdeksässä mittarissa tavoitearvo saavutettiin ja seitsemässä indikaattorissa ja 15 mittarissa tavoitearvoa ei saavutettu.

Finanssivalvonta määräsi kertomusvuoden aikana kolme seuraamusmaksua ja kaksi rikemaksua sekä antoi kaksi julkista varoitusta. Yhden seuraamuspäätöksen käsittelyaika oli tavoitteen mukainen. Tavoitteesta jäämisen syynä on henkilöstön vaihtuvuus ja resurssivajaus sanktioasioiden käsittelyssä. Päivitetyn sanktioprosessin soveltaminen aloitettiin kertomusvuonna, ja sen tavoitteena on sanktioasioiden käsittelyn tehostaminen.