Finanssisektorin varauduttava epäsuotuisiinkin kehityskulkuihin hyvästä tilanteestaan huolimatta

Finanssisektorin tilanne kahden koronapandemiavuoden jälkeen on edelleen hyvä, mutta talouden kehitykseen liittyy myös monia epävarmuuksia. Näitä kuvataan tarkemmin luvussa Finanssisektorin tila ja riskit.

Finanssisektorin toimijoiden onkin varauduttava ennusteita epäsuotuisampiin kehityskulkuihin, kuten finanssimarkkinoiden hinnoittelun muutoksiin tai pankkien luottotappioiden kasvuun. Vaikka sektorin tila on säilynyt hyvänä myös koronapandemian toisen vuoden aikana, pandemian ja talouden kehitykseen liittyvät riskit ovat kuitenkin edelleen koholla.

Finanssivalvonta on jatkanut valvottavien riskitilanteen tehostettua seurantaa ja analyysia koronapandemian ja sen talousvaikutusten kehityksestä. Osa vahinko- ja henkivakuutusyhtiöistä raportoi tilanteestaan edelleen tihennetysti. Pankkivalvonta seurasi luottoriskitilanteen kehitystä tehostetusti syyskuuhun asti. Finanssivalvonta jatkoi myös koronapandemian vaikutusten arviointia listayhtiöiden tilinpäätösraportointiin.

Toimintaympäristön muuttunut tilannekuva näkyi myös kertomusvuoden makrovakauspäätöksissä. Finanssivalvonnan johtokunta päätti kesäkuun lopulla säilyttää luottolaitosten rakenteelliset pääomavaatimukset kevennettyinä eli tasolla, jolle ne keväällä 2020 koronapandemian vuoksi asetettiin. Samalla johtokunta päätti kiristää muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen luottojen lainakattoa viidellä prosenttiyksiköllä koronapandemiaa edeltäneelle tasolle eli 85 prosenttiin. Makrovakaustoimenpiteiden uusia linjauksia valmisteltiin koronapandemian jälkeiseen aikaan niin, että uudet linjaukset ja niiden mukaiset päätökset on mahdollista tehdä vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana pandemia- ja taloustilanteen kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla.

EKP¹ ja EBA julkaisivat pankkien stressitestien tulokset heinäkuussa. Finanssivalvonta julkaisi samaan aikaan kansallisten testien tulokset. Stressitestien perusteella suomalaisten luottolaitosten vakavaraisuus kestäisi toimintaympäristön merkittävän heikkenemisen. Suurimmat suomalaisluottolaitokset osallistuivat EBAn ja EKP:n stressitesteihin ja muut suomalaiset luottolaitokset kansallisin stressitesteihin.

EIOPAn stressitestin tulokset julkaistiin joulukuussa. Testi vahvisti, että EU:n² vakuutussektorin haavoittuvuudet liittyvät ennen kaikkea markkinariskeihin, erityisesti korkoriskiin. Sektorin keskimääräinen vakavaraisuus aleni ja osa osallistujista jäi jopa alle vakavaraisuuspääomavaatimuksen. Kaikissa tapauksissa varat kuitenkin ylittivät edelleen vastuuvelan määrän. Suomesta testiin osallistuivat OP Ryhmä ja Sampo Ryhmä.

Pankkien valvonnassa painopisteenä ongelmaluottojen hallinta

Pankkivalvonta keskittyi pandemiatilanteen takia luottoriskeihin ja erityisesti ongelmaluottoihin liittyviin prosesseihin. Tälle alueelle kohdistetuissa tarkastuksissa monella pankilla havaittiin puutteita ongelmaluottojen luokitteluun liittyvän sääntelyn noudattamisessa. Finanssivalvonta vaati tarkastuskirjeissä näiden puutteiden korjaamista.

EKP:n valvonnassa olevat pankit toimittivat itsearviointi- ja toimintasuunnitelman ilmastoriskiensä hallinnan tilasta suhteessa EKP:n 2020 julkistamiin suosituksiin. Näiden pohjalta EKP:n ja Finanssivalvonnan yhteiset valvontaryhmät tekivät oman arvionsa ja antoivat pankkikohtaisia suosituksia. Jatkossa ilmastoriskien arviointi sisältyy kaikkiin EKP:n valvojanarvioihin.

EBAn toteuttama laaja pankkien sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) koskeva sääntelyuudistus tuli pääosin voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistus edellyttää vakavaraisuuslaskennassaan IRB-menetelmää käyttäviä pankkeja kehittämään toimintatapojaan sekä toimittamaan muutoksia koskevat hakemukset Finanssivalvonnan arvioitaviksi. Finanssivalvonta havaitsi IRB-mallien menetelmien kehitystä koskevissa arvioissaan, että pankit eivät ole kyenneet valmistautumaan muutokseen täysin sääntelyn edellyttämällä tavalla, vaan kehitystyötä jatketaan tulevien vuosien kuluessa.

Vakuutussektorin valvonnassa on kiinnitetty huomiota korvaushakemusten käsittelyaikoihin, yrittäjien työtulon määrittämiseen, ryhmien vakavaraisuuden laskentaan sekä kiinteistösijoitusten arviointimenetelmien ajantasaisuuteen

Finanssivalvonta havaitsi vahinkovakuutusyhtiöiden lakisääteisten liikenne- ja tapaturmavakuutuksen korvaushakemusten käsittelyajoissa viiveitä ja lainmukaisten määräaikojen ylityksiä. Finanssivalvonta laati näiden vakuutuslajien käsittelyaikoja koskevan uuden raportointimallin kertomusvuonna, ja aloittaa sen mukaisen tietojen keruun vuonna 2022.

Finanssivalvonta selvitti työeläkelaitosten sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden omistamien kiinteistöjen arviointimenetelmiä ja arviointien ajantasaisuutta. Selvitys osoitti, että arvostuksia päivitetään pääsääntöisesti riittävän usein. Samoin Finanssivalvonta selvitti vahinko- ja henkivakuutuksen osalta vakavaraisuusvaatimuksen laskentaa ryhmätasolla. Teema-arvion perusteella havaitut puutteet ja virheet eivät Finanssivalvonnan käsityksen mukaan vaikuta merkittävästi ryhmien vakavaraisuusasteisiin.

Finanssivalvonta teki selvityksen yrittäjän eläketurvan YEL:in mukaisesta toimeenpanosta. Eläkelaitoksen tulee vahvistaa yrittäjälle työpanoksen arvoa laadullisesti ja ajallisesti vastaava vuotuinen työtulo. Finanssivalvonnan havaintojen mukaan työtulon vahvistamisessa ei kuitenkaan noudateta lain vaatimusta eikä työeläkeyhtiöiden omia ohjeita ja materiaaleja.

Työttömyyskassojen hakemusten lukumääriä, menoja ja käsittelyaikoja seurattiin tiiviisti. Samalla reagoitiin ajantasaisesti niiden mahdollisiin muutoksiin.

Esitetarkastukset ennätyslukuihin, myös toimintaympäristön ja sääntelyn muutokset vaikuttivat pääomamarkkinoiden valvontaan

Finanssivalvontaan saapuneiden esitehakemusten (ml. ensimmäinen SPAC³) määrä oli ennätyssuuri. Kertomusvuonna esitehakemusten laatu vaihteli. Tästä syystä Finanssivalvonta joutui kesällä kertomaan, että se saattaa joutua käyttämään EU:n esiteasetuksen sallimaa lisäaikaa esitteen tarkastamiselle. Esitehakemusten laatutaso parani kertomusvuoden lopulla.

Toimintaympäristön ja sääntelyn muutokset ovat myös vaikuttaneet pääomamarkkinoiden valvontaan. Kestävän rahoituksen projektin valvonnan painopisteessä ovat olleet erityisesti rahastotuotteet ja niihin liittyvät tulkinnat. Rahastojen sääntöjä arvioitiin erityisesti siitä näkökulmasta, että ne vastaavat uusia kestävään rahoitukseen liittyvien tiedonantovelvoitteiden vaatimuksia. Finanssivalvonta on julkaissut verkkosivuillaan kestävään rahoitukseen liittyviä omia, Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan komission tulkintoja.

Rahastosektorille kohdennetut kaksi likviditeetinhallinnan teema-arviota osoittivat, että sijoitusrahastojen likviditeetinhallinnassa on vielä kehitettävää. Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta koskeva teema-arvio osoitti, että puutteita oli erityisesti riskien ja yhtiön taloudellisen tilanteen kuvaamisessa.

Rahanpesun estämisen valvonta

Finanssivalvonta on jatkanut valvottavien rahanpesun estämisen menetelmien arviointia tarkastusten ja jatkuvan valvonnan avulla. Tarkastukset ovat kohdistuneet pankki- ja maksupalvelusektoreille. Jatkuva valvonta jakautui mm. kansallisille pankeille määräajoin tehtäviin kokonaisarvioihin osallistumiseen, rajat ylittäville merkittäville valvottaville perustettujen valvontakollegioiden työhön, sekä uusien rekisteröinti- ja toimilupahakemusten käsittelyyn osallistumiseen.

Jatkuvaa valvontaa kehitettiin laajentamalla rahanpesun estämistä koskevaan kansainväliseen valvontayhteistyöhön osallistumista ja ottamalla valvojan arvioissa ilmi tulleet havainnot aiempaa paremmin huomioon riskiarvio- ja valvontatyössä.

Vuonna 2021 tärkeä toiminnan kehityskohde oli rahanpesun estämistä koskevien tarkastusten tekotavan ja organisoinnin uudistaminen. Vuoden aikana saatiin valmiiksi kolme aikaisemmin aloitettua rahanpesun estämiseen liittyvää tarkastusta ja neljäs jätettiin tarkastuksen kohteelle loppukommentteja varten. Syksyn aikana aloitettiin kolme uutta tarkastusta. Rahanpesun estäminen -toimistossa tarkastuskapasiteetti on noin viisi tarkastusta 12 kuukauden aikaikkunassa.

Toinen vuoden 2021 merkittävä kehityskohde ja painopistealue oli sääntelyn uudistaminen. Finanssivalvonta osallistui valtiovarainministeriön lainsäädäntötyöryhmän työhön ja käynnisti rahanpesun estämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkentavan oman määräys- ja ohjekokoelmansa uudistamisen.

Finanssivalvonta osallistui valtiovarainministeriön vetämän rahanpesulain uudistustyöryhmän työhön, jonka pohjalta valmisteltu hallituksen esitys annettiin tammikuussa 2022. Osin lakiuudistukseen nojautuva rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelma (MOK) hyväksyttiin lausuntokierrokselle joulukuussa 2021.

Kyber- ja ICT-riskien valvonta

Finanssisektorin digitalisoituessa varautuminen erilaisiin tietoturva- ja kyberuhkiin on entistäkin tärkeämpää. Sääntely velvoittaa finanssisektorin toimijoita huolehtimaan riittävästä tietohallinnon, tietoturvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden tasosta. Finanssivalvonta valvoo näiden vaatimusten täyttymistä uusien toimijoiden toimilupa- ja rekisteröintivaiheessa, tarkastustoiminnassa sekä muussa valvontatyössä esimerkiksi seuraamalla valvottavien tarjoamissa palveluissa sekä maksu- ja tietojärjestelmissä esiintyneitä merkittäviä häiriöitä.

Finanssivalvonta on viime vuosina tarkastanut verkkopankki- ja maksujärjestelmien ICT- ja tietoturvariskejä osana operatiivisten riskien valvontaa. Lisäksi se on kartoittanut laajemmin eri valvottavasektorien ICT- ja tietoturvariskien hallintaa teema-arvioissaan. Tietoturvauhkiin varautuminen on keskeistä finanssisektorin toimintojen ja palvelujen jatkuvuuden turvaamisessa, ja nämä tarkastukset ja teema-arviot jatkuvat myös vuonna 2022.

Finanssivalvonta analysoi valvottavien digitalisaation kypsyystasoa ja riskienhallintaa myös laajemmin. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin teemakysely eri valvottavasektorien digitalisaation kypsyystasosta. Jatkotyönä analysoidaan kerätyn aineiston pohjalta digitalisaatioon liittyviä riskejä ja niiden hallintakeinoja, kuten esimerkiksi tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien hallintaa. Tämän työn on määrä valmistua Q1/2022 loppuun mennessä.

Finanssivalvonta osallistuu huoltovarmuustyöhön. Esimerkiksi finanssialan toimijoiden ja viranomaisten poolissa tavoitteena on yhdessä turvata huoltovarmuuden kannalta kriittisten organisaatioiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Kyberuhkien arviointi ja niihin varautuminen on tärkeä osa tätä huoltovarmuusorganisaatiossa tapahtuvaa varautumistyötä. Finanssivalvonta osallistui myös FATO 2021 -finanssialan toimintaharjoitukseen.

Finanssivalvonnan asiamies kahdessa valvottavassa

Finanssivalvonta asetti 11.3.2021 asiamiehen valvomaan Privanet Securities Oy:n toimintaa. Perusteena olivat mm. toiminnassa havaitut useat vakavat laiminlyönnit ja rikkomukset esimerkiksi eturistiriitatilanteiden hallinnassa. Finanssivalvonta peruutti kyseisen valvottavan toimiluvan 2.7.2021.

Finanssivalvonta päätti jatkaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Eloon 14.12.2020 asetettua asiamiesvalvontaa. Asiamiesvalvonnan perusteena oli mm. se, miten yhtiö oli toteuttanut laissa säädettyä tehtäväänsä ja toimintansa tarkoitusta, erityisesti huomioon ottaen sijoitustoiminta, vakavaraisuus, riskienhallinta ja johdon velvollisuudet.

Strategisia painopistealueita kehitettiin projektien avulla

Digitalisoituvan finanssisektorin valvonta -projekti toteutti analyysin finanssisektorin digitalisaation kypsyystasosta ja jatkaa vuonna 2022 analyysityötä riskejä ja kontrolleja koskevalla analyysilla. Projektin lopputulemat huomioidaan tulevan toiminnan suunnittelussa.

Häiriötilanteisiin varautuminen -projekti päivitti keskeisiä valvontasektoreita ja valvottavia koskevien kriisisuunnitelmien päälinjat ja toteutti mallin kriisiviestintään. Projektissa läpikäytiin myös pankkien maksamisen ja käteispalvelujen sekä arvopaperimarkkinatoimijoiden kriittisten palveluiden varautumissuunnitelmat.

Ilmastonmuutoksen integrointi valvontaan -projekti keskittyi viestimään ja järjestämään koulutusta sekä omalle henkilöstölle että sidosryhmille. Finanssivalvonta julkaisi vuoden aikana aiheesta useita valvottavatiedotteita, koulutti sisäisesti omaa henkilöstöään ja järjesti syyskuussa valvottaville suunnatun webinaarin. Webinaari herätti ennätysmäärän kiinnostusta ja tavoitti hyvin kohdeyleisön. Finanssivalvonta julkaisi myös verkkosivuilla kysymyksiä ja vastauksia -osion, joka koostaa tulkintoja toimialan sääntelystä esittämiin kysymyksiin.

EU-sääntelyn viimeistelyssä on kuitenkin ollut haasteita, minkä vuoksi valvontatyön käynnistys saattaa osin viivästyä. Finanssivalvonta osallistuu edelleen sääntelyn ja valvontaohjeistuksen valmisteluun EBAssa, ESMAssa ja EIOPAssa.

Kertomusvuonna Finanssivalvonta liittyi maailmanlaajuisen keskuspankkien ja valvojien yhteistyöverkoston Network for Greening the Financial Systemin (NGFS) jäseneksi. Verkosto kehittää toimintatapoja, joilla parannetaan edellytyksiä kestävään rahoitukseen ja tunnistetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä finanssisektorille. Yhteistyöverkoston avulla valvojat jakavat kestävän rahoituksen parhaita valvontakäytänteitä.

Rahanpesun estämisen valvonta keskittyy siihen, että valvottavien kyky estää rahanpesua on lain edellyttämällä tasolla. Kertomusvuoden toimintaa on läpikäyty tarkemmin luvun Toimintaympäristön mukana muuttuva valvonta osiossa Rahanpesun estämisen valvonta. Toimintaa esiteltiin kertomusvuonna pankkivaltuustolle.

¹ EKP = Euroopan keskuspankki.
² EU = Euroopan unioni.
³ SPAC = Special Purpose Acquisition Company, yritysostoon tarkoitettu erillisyhtiö.