Kryptovarat nousivat näkyväksi ilmiöksi vuonna 2021. Ne olivat Finanssivalvonnan Innovaatio-Helpdeskin kysytyin teema viime vuonna, ja kasvava kiinnostus kryptovaroja kohtaan on näkynyt Finanssivalvonnassa myös uusien palveluntarjoajien rekisteröintihakemusten käsittelyssä.

Yksi tekijä kohonneen kiinnostuksen taustalla on kryptovarojen¹ tunnetuimman edustajan, virtuaalivaluutta² bitcoinin, alkuvuodesta 2021 otsikoihin noussut arvonnousu. Virtuaalivaluutoille on tyypillistä, etteivät ne ole keskuspankin liikkeeseen laskemia tai takaamia eikä niillä ole samaa oikeudellista asemaa kuin valuutalla tai rahalla. Virtuaalivaluuttojen, ja laajemmin kryptovarojen, tarjonta on digitaalista liiketoimintaa, mikä tekee niiden siirtämisestä ja laajentamisesta alueelta toiselle helppoa.

Sääntely pohjautuu tällä hetkellä EU:n rahanpesudirektiiviin

Suomessa säännellään nykyisellään nimenomaan virtuaalivaluuttoihin liittyviä palveluita. Sääntely pohjautuu pitkälti EU:n rahanpesudirektiiviin ja on tällä hetkellä huomattavasti suppeampaa kuin esimerkiksi sijoituspalveluiden ja sijoitustoiminnan sääntely.

Nykyinen sääntely pyrkii parantamaan epäilyttävien tapahtumien ja toimintojen havaitsemista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palveluntarjoajan tulee tallentaa kaupan osapuolten henkilötiedot ja tilinumerot. Ennen transaktion toteutumista palveluntarjoajan pitää myös tarkistaa, onko lähettäjästä selvitetty edellä mainitut tiedot.

Suomessa virtuaalivaluutan liikkeeseenlasku luvanvaraista

Suomessa virtuaalivaluutan liikkeeseenlasku edellyttää viranomaisen myöntämää lupaa toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Virtuaalivaluutan tarjoajista annetun lain mukaan vain virtuaalivaluutan tarjoajaksi rekisteröidyt toimijat saavat tarjota virtuaalivaluuttaan liittyviä palveluita Suomessa. Lain voimaantulon myötä virtuaalivaluutan tarjoajien toiminta ja kilpailuedellytykset tasapuolistuivat verrattuna muihin valvottuihin finanssimarkkinoiden toimijoihin. Finanssivalvonta käsittelee virtuaalivaluutan tarjoajien rekisteröintihakemukset ja valvoo lain noudattamista. Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli kuusi rekisteröitynyttä virtuaalivaluutan tarjoajaa.

Virtuaalivaluuttaan liittyvien palvelujen sääntely on kuitenkin vielä hyvin alkuvaiheessa. Vuonna 2019 voimaan tulleen kansallisen lain tavoitteena on ollut ennen kaikkea rahanpesun torjunta ja siihen kuuluvat mekanismit.

Kryptovarojen markkinoita koskeva asetus valmisteilla EU:ssa

EU:ssa valmistellaan kryptovarojen markkinoita koskevaa asetusta sijoittajan suojan parantamiseksi. Kryptovara kattaa käsitteenä myös virtuaalivaluutat. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja tiukentaa palveluntarjoajia koskevia vaatimuksia ETA-alueella. Tulevassa EU-paketissa pureudutaan enemmän itse toiminnan järjestämiseen, sijoittajansuojaan ja sijoittajainformaatioon. Paketti selkeyttää alalla toimivien yritysten toimintaa ja pelisääntöjä.

Lakiluonnoksessa otetaan kantaa esimerkiksi parhaan mahdollisen tuloksen varmistamiseen asiakkaille, eturistiriitojen välttämiseen ja sisäpiiritieto-ongelmiin puuttumiseen. Lisäksi siinä otetaan kantaa minimipääomavaatimuksiin, IT-riskien hallintaan ja kryptovaroista sijoittajille annettavaan informaatioon. Asetusluonnokseen liittyy myös keskitetty EU-rekisteri kryptovarojen tarjoajista ja niihin liittyvien palvelujen tarjoajista: kuluttajien asema helpottuu, kun tiedot kaikista ETA-alueella ilmoitetuista uusista kryptovaroista ja hyväksytyistä palveluntarjoajista löytyvät yhdestä paikasta. Asetuksen myötä myös markkinoiden väärinkäyttöä koskevat säännökset pätevät soveltuvin osin näihinkin toimijoihin.

Asetuksen yksityiskohdista neuvotellaan parhaillaan eikä lopullisia päätöksiä sen sisällöstä ole vielä tehty.

Luvatonta mainontaa ja huijauksia

Suomessa virtuaalivaluuttoihin liittyviä palveluita saavat tarjota vain tänne rekisteröityneet toimijat. Finanssivalvonta puuttui vuonna 2021 virtuaalivaluuttojen luvattomaan mainontaan Suomessa ja julkaisi aiheesta lehdistötiedotteen. Media tarttui tähän aiheeseen, ja sekä virtuaalivaluutoista että laajemmin kryptovaroista on käyty vilkasta keskustelua myös sosiaalisissa medioissa, etenkin Twitterissä.

Mediassa on ollut esillä tapauksia, joissa on kerrottu kryptovaroihin sijoittaneiden nopeista rikastumisista. Mihin tahansa kryptovaraan sijoitettaessa on kuitenkin varauduttava siihen, että niiden arvo voi laskea jyrkästi. Niihin liittyy myös korostunut kyberriski, joka johtuu siitä, että kryptovarat ovat olemassa vain digitaalisessa muodossa eivätkä esimerkiksi niiden säilyttämiseen tai siirtämiseen liittyvät tietoturvavaatimukset ole yhdenmukaisia eri maiden välillä. Kaikki kryptovarat eivät myöskään ole helposti vaihdettavissa rahaksi.

Kryptovaroihin liittyy myös enenevässä määrin huijauksia, vaikka monet tapaukset eivät päädykään julkisuuteen. Useissa tapauksissa kuluttajaa on houkuteltu sijoittamaan kryptovaroihin, mutta huijauksen tarkoituksena on todellisuudessa ollut verkkopankkitunnusten kalastelu.

Ennen kuin sijoittaa kryptovaroihin, kuten esimerkiksi virtuaalivaluuttoihin, on syytä noudattaa varovaisuutta ja sijoittaa vain luvallisten toimijoiden kautta: virtuaalivaluutan tarjoajan tapauksessa on mahdollista ja suositeltavaa esimerkiksi tarkistaa etukäteen, että palveluntarjoaja löytyy joko Finanssivalvonnan tai jonkin muun maan rekisteröityjen palveluntarjoajien listalta ja toisaalta, että se ei ole valvojien varoituslistalla. Kryptovaroihin sijoittavien suoja paranee kuitenkin oleellisesti vasta tiukemman ja yhtenäisemmän eurooppalaisen kryptovarojen sääntelyn kautta.

Huolimatta kryptovarojen saamasta mediahuomiosta niiden systeeminen merkittävyys on vielä aika pieni. Finanssisektorin vakiintuneet suomalaiset toimijat eivät ole lähteneet mukaan virtuaalivaluutta- tai kryptovarasijoittamiseen eivätkä tarjoamaan virtuaalivaluuttoihin liittyviä palveluja. Suurimmat riskit koskevat yksilöitä etenkin tilanteissa, joissa virtuaalivaluuttasijoittamisen riskejä ei ole arvioitu riittävän huolellisesti.

¹ Kryptovaralle ei ole virallista määritelmää, mutta kryptovara kattaa käsitteenä virtuaalivaluutat. Kryptovaroja yhdistää kryptografian hyödyntäminen.
² Virtuaalivaluutta on digitaalisessa muodossa oleva arvo, jota keskuspankki tai muu viranomainen ei ole laskenut liikkeeseen ja joka ei ole laillinen maksuväline; jota henkilö voi käyttää maksuvälineenä; ja joka voidaan siirtää, tallentaa ja vaihtaa sähköisesti.