Korona sulki yhteiskuntaa keväällä 2020, jolloin oli tärkeää pitää kulutus käynnissä ja talouden pyörät liikkeessä. Monet talouden turvaamiseksi tehdyistä viranomaistoimenpiteistä ovat varmistaneet pankkien kykyä myöntää luottoja ja sallia asiakkaille joustoja lainanhoitoon, millä on keskeinen vaikutus kotitalouksien ja yritysten toimintamahdollisuuksiin.

Pankkien rooli on nähty keskeisenä koronan aiheuttaman taloudellisen kriisin ratkaisussa. Tämän vuoksi on ollut tärkeää tukea pankkien kykyä myöntää luottoja sekä joustaa yritysten ja kotitalouksien lainanhoidossa tilapäisten ongelmien ilmetessä. Tämä on korostunut varsinkin Suomessa ja muualla Euroopassa, jossa rahoitusjärjestelmä on hyvin pankkikeskeinen.

Pankkien luotonmyöntökykyä vahvistettiin

Finanssivalvonnan johtokunta tekee neljännesvuosittain makrovakauspäätökset pankkeja koskevista lisäpääomavaatimuksista sekä siitä, kuinka paljon lainaa asuntoon voi saada suhteessa siihen käytettävään omaan rahoitukseen tai muihin vakuuksiin (lainakatto, enimmäisluototussuhde). Päätösten tavoitteena on hillitä tai tukea luotonmyöntöä eli vaikuttaa rahoituksen välittymiseen markkinoille.

Koronapandemian alussa, maaliskuussa 2020 johtokunta teki ylimääräisen makrovakauspäätöksen luottolaitosten pääomavaatimusten laskemisesta. Tämä päätös yhdessä muiden maiden makrovakausvalvojien päätösten kanssa lisäsi suomalaisten pankkien luotonantokykyä suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille arviolta 30 miljardilla eurolla.

Rakenteelliset makrovakauspuskurit on asetettu pankkisektorin rakenteista, kuten pankkisektorin koosta tai keskittyneisyydestä, aiheutuvien ongelmien varalle. Suomen pankkisektorille ei ole asetettu suhdannesidonnaisia makrovakauspuskureita, joita voidaan asettaa ja purkaa talouden eri suhdanteissa. Koronapandemian aiheuttamissa, erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa oli tarkoituksenmukaista alentaa rakenteellisia puskureita, jotta luottolaitosten kyky myöntää luottoja erityisesti yrityssektorille ei heikkenisi.

Kesäkuussa 2020 Finanssivalvonnan johtokunta päätti palauttaa asuntolainojen enimmäisluototussuhteen perustasolleen eli 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnonostajille. Päätöksellä tuettiin asuntomarkkinoiden toimintaa ja rahoituksen välittymistä reaalitalouteen.

Nopeita päätöksiä joustoista

Euroalueen merkittävimpien pankkien valvojana toimiva Euroopan keskuspankki (EKP) päätti antaa pankeille mahdollisuuden joustaa lisäpääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksista. Päätös tehtiin nopeasti pandemian alkaessa ja talouksien sulkeutuessa.

Pääoma- ja likviditeettipuskurien tarkoituksena on auttaa pankkeja kestämään esimerkiksi koronapandemian kaltaisia stressitilanteita. Eurooppalainen pankkisektori on vahvistanut pääomapuskureita merkittävästi globaalin finanssikriisin jälkeen. Tämän vuoksi EKP:n oli mahdollista sallia pankkien alittaa tilapäisesti lisäpääoma- ja maksuvalmiusvaatimukset. Lisäksi pankeille mahdollistettiin harkinnanvaraisen Pilari 2 -lisäpääomavaatimuksen kattaminen ydinpääoman ohella muilla omilla varoilla.

Finanssivalvonta teki vastaavat linjaukset omassa valvonnassaan oleville pankeille Suomen lainsäädännön sallimissa rajoissa.

Pääomavaatimuksiin kohdistuvien helpotusten on tärkeää kanavoitua reaalitalouden tukemiseen. Tätä tavoitetta varmistaakseen EKP antoi sen suorassa valvonnassa oleville pankeille suosituksen pidättäytyä osingonjaosta tilapäisesti. Suositus annettiin maaliskuussa ja se uudistettiin heinäkuussa. Suositusta jatkettiin vielä joulukuussa suosittelemalla pankeille äärimmäisen varovaisuuden noudattamista voitonjaossa vuoden 2021 syksyyn saakka.

Finanssivalvonta antoi vastaavan suosituksen omassa valvonnassaan oleville pankeille. Valvojan näkemyksen mukaan on tärkeää säilyttää suomalaisten pankkien vakavaraisuus vahvana ja noudattaa yhteisiä eurooppalaisia linjauksia.¹

Pankkien raportointia kevennettiin

Pankkien raportointia vähennettiin tai raporttien toimittamiseen annettiin lisäaikaa. Eurooppalaiset viranomaiset siirsivät vuodella eteenpäin stressitestejä, jotka edellyttävät merkittäviä resursseja pankeilta ja viranomaisilta. Ajan tasalla olevan tilannekuvan saamiseksi Finanssivalvonta ja EKP valvoivat pankkien vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja yritysrahoituksen riskejä tehostetusti pandemian kärjistyttyä.

Euroopan komissio aikaisti vuodella pienten ja keskisuurten yritysten ja infrastruktuurin luototusta helpottavaa sääntelyä sekä teki muita koronapandemian vaikutusten lieventämiseen tähtääviä sääntelymuutoksia.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA julkaisi maaliskuussa kannanoton odotettavissa olevien luottotappioiden laskutavasta pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Tavoitteena oli helpottaa pankkien taloudellista raportointia. Kannanotossa annettiin ohjeita luottoriskin merkittävän lisääntymisen ja odotettujen luottotappioiden arvioimiseen IFRS-tilinpäätösraportoinnissa. Yhtenäisellä raportoinnilla parannetaan sijoittajien ja muiden tahojen mahdollisuuksia vertailla pankkeja ja arvioida pankkien taloudellista tilaa.

Vakavaraisuus pitkän aikavälin tavoitteena

Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen ja vaati valvojalta täysin uudenlaista lähestymistapaa valvontaan. Normaalissa tilanteessa valvojan ensisijainen huomio kohdistuu pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden varmistamiseen ja niitä koskevien vaatimusten noudattamiseen. Koronan aiheuttamassa tilanteessa oli kuitenkin arvioitava mahdollisuuksia hyödyntää kerättyjä pääomapuskureita, keventää tilapäisesti lisäpääomavaatimuksia ja hyväksyä myös niiden hallittu alittaminen.

Suomessa toimivat pankit kohtasivat koronapandemian kannattavina ja vakavaraisina, mikä mahdollisti joustojen käytön. Varmistamalla joustojen kanavoitumisen talouden tukemiseen ja antamalla esimerkiksi suosituksen pidättäytyä osingonjaosta, valvoja pyrki varmistamaan pankkien vakavaraisuuden säilymisen hyvällä tasolla.

Suomessa toimivien pankkien vakavaraisuus on eurooppalaisittain korkea ja järjestämättömien luottojen määrä matalalla tasolla, mutta suomalaiset kotitaloudet ovat eurooppalaista keskitasoa velkaantuneempia. Pankkien on tärkeää varmistaa lainanottajan maksukyky ja noudattaa harkintaa erityisesti pitkien lainojen myöntämisessä yksittäisen kotitalouden ylivelkaantumisen välttämiseksi.

Pankkien myöntämät joustot ovat helpottaneet tilapäisesti velallisten kykyä selvitä lainanhoidosta. Julkinen sektori on tarjonnut tukirahoitusta yrityksille ja konkurssilainsäädäntöä on muutettu tilapäisesti. Vaikka Suomessa ei ole käytössä laajasti muualla Euroopassa käytettyjä lainamoratorioita eli yleisiä isoa joukkoa koskevia lainojen lyhennysvapaita, näkymä pankkien asiakkaiden tilanteeseen tukitoimien päättyessä ei ole täysin kirkas. Asiakkaille myönnetyt lyhennysvapaat, julkinen tuki sekä epävarma kassavirta vaikeuttavat luottoriskin arviointia, mikä lisää epävarmuutta pandemian tulevien vaikutusten arviointiin pankkisektorilla.

Valvojan tehtävä on osaltaan varmistaa, että Suomen pankkisektori säilyy vakavaraisena ja merkittävässä roolissaan rahoituksen ja rahaliikenteen välittäjänä.

¹ Alkuvuonna 2021 kaksi suomalaista pankkia päätti kuitenkin jakaa osinkoja, joiden määrät ylittivät ei-sitovassa suosituksessa kuvattuja varovaisen voitonjaon kriteerejä.