Koronapandemia muutti vuoden kulkua

Vuonna 2020 koronapandemia vaikutti myös Finanssivalvonnan toimintaan. Finanssivalvonta teki muiden viranomaisten kanssa yhdessä useita toimenpiteitä, joilla pyrittiin hillitsemään pandemian negatiivisia talousvaikutuksia. Näitä toimenpiteitä käsittelemme erityisesti artikkelissa Nopeilla päätöksillä tuettiin pankkien joustavaa toimintaa poikkeustilanteessa.

Koronapandemia vaikutti merkittävästi myös työttömyyskassojen toimintaan, ja tätä käsitellään artikkelissa Työttömyyskassat selvisivät koronapandemiasta hakemusmäärien ja etuusmenojen ennätysjyrkästä kasvusta huolimatta.

Työ strategisilla painopistealueilla jatkui

Finanssivalvonta jatkoi työtään myös strategisilla painopistealueillaan, mm. rahanpesun estämisen valvonnassa, ja tätä teemaa käsitellään artikkelissa Riskiperusteisuus on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan kulmakivi.

Myös finanssisektorin digitalisaatioon liittyvä valvonta on strateginen painopiste ja esillä artikkelissa Digitaalinen rahoitus valtaa alaa – Euroopan komission strategia vauhdittaa kehitystä.

Yksi viime vuosien isoista hankkeista on ollut markkinoiden valvontaa tehostava signaali- ja analyysijärjestelmä. Tästä kerromme lisää artikkelissa Epäilyt markkinoiden manipuloinnista ja sisäpiiritiedon väärinkäytöstä havaitaan ja selvitetään yhä tehokkaammin.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja muiden kestävyysriskien huomioiminen valvonnassa on kolmas strateginen painopistealue. Eurooppalaiset valvontaviranomaiset jatkoivat rahoituspalvelusektorin kansainvälistä lainsäädäntötyötä koko vuoden, ja Finanssivalvonta osallistui sääntelyhankkeisiin sekä pankki-, vakuutus- että arvopaperiviranomaisen työn kautta. Työssä keskityttiin erityisesti kestävyysriskejä koskevien tiedonantovelvoitteiden laatimiseen, sillä EU:n kestävää rahoitusta koskevan toimenpidesuunnitelman mukainen tavoite on lisätä kestävyysriskeistä ja niihin liittyvästä riskienhallinnasta annettavien tietojen läpinäkyvyyttä.

Ilmastonmuutoksen ja muiden kestävyysriskien huomioimisessa rahoitusmarkkinoilla on pääasiassa kyse riskienhallinnasta. Sääntelyn tuominen osaksi valvontaa on jo aloitettu, ja rahoituspalvelusektorilla nousikin esiin selkeä tarve yhteiseurooppalaiselle sääntelyn tulkinnalle. Finanssivalvonta ja muut kansalliset valvojat jatkoivat työtään yhtenäisten valvontakäytäntöjen ja tulkintojen aikaansaamiseksi. Finanssivalvonta myös esitteli sääntelyä ja siihen liittyviä muutoksia useissa webinaareissa valvottaville ja muille sidosryhmille Suomessa.

Brexit vaikutti myös finanssisektoriin

Brexit eli Ison-Britannian ero Euroopan unionista astui voimaan kertomusvuoden päätyttyä 1.1.2021.

Brexit ei aiheuttanut vuoden vaihteessa finanssimarkkinoilla äkkinäisiä tai jyrkkiä hintaliikkeitä, mutta isoimmat vaikutukset niin talouteen kuin markkinoihin tulevat esiin vasta vähitellen.

Finanssivalvonta on arvioinut yhdessä eurooppalaisten valvojien kanssa Brexitin vaikutuksia finanssialalla. Erityisesti tulkintaa on tarvittu Ison-Britannian ja EU:n rajan yli toimivien sopimusten soveltamisessa sekä siinä, milloin toiminta katsotaan tapahtuvaksi rajan yli. Lisäksi muutos on aiheuttanut kolmannen maan toimijoiksi siirtyneille tarpeen uusien toimilupien hakemiseen ja toiminnan järjestämiseen siten, että siitä aiheutuu asiakkaalle mahdollisimman vähän haittaa. Myös Finanssivalvonta on vastaanottanut useita kymmeniä hakemuksia ja ohjeistanut toimijoita näissä muutoksissa.

Finanssivalvonta ja eurooppalaiset valvojat antavat Euroopan komissiolle teknisiä neuvoja finanssisektorin sääntelyn yhdenvertaisuuden (ekvivalenssi) arvioimiseksi. Yhdenvertaisuusarvio jäi EU:n ja Ison-Britannian Brexit-eron yhteydessä ratkaisematta, mutta päätösten valmistelu jatkuu EU:ssa lähikuukausina. Ekvivalenssiarviointi sisältää usein lainsäädännön sisällön ja vaikuttavuuden sekä valvonnan tehokkuuden arvion, mikä vähentää riskiä merkittäville lainsäädännön eroille EU:ssa ja Isossa-Britanniassa tulevaisuudessa.