Rahastojen likviditeettikysymykset
Rahastojen likviditeetinhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että rahasto voi maksaa sijoittajille rahastoon tehdyt lunastuspyynnöt ennalta luvattuna hetkenä. Jotta tämä voidaan turvata, tulee rahaston sijoitusstrategian ja rahaston sijoituskohteiden likviditeettiprofiilin sekä rahaston lunastuspolitiikan olla keskenään johdonmukaisia. Käytännössä päivittäin lunastuksia maksavan rahaston sijoituskohteiden tulee olla erittäin likvidejä, kuten julkisen kaupankäynnin kohteena olevia rahoitusvälineitä, kun taas esimerkiksi neljännesvuosittain lunastuksia maksava rahasto voi sijoittaa myös epälikvidimpiin sijoituskohteisiin, kuten kiinteistöihin. Turvatakseen ja varmistaakseen rahaston likviditeettiä rahaston hoitajan tulee tehdä asianmukaisia stressitestejä ja simuloida, miten rahaston likviditeetti voidaan turvata myös haastavimmissa markkinatilanteissa, esimerkiksi jos rahastoon yhtäaikaisesti kohdistuu suuria lunastuksia ja rahaston sijoituskohteiden likviditeetti heikentyy. Rahaston hoitajien tulee siten ennalta varautua siihen, että sijoittajille annetut lupaukset voidaan toteuttaa myös haastavimmissa markkinatilanteissa.
Eurooppalaisissa rahastoissa likviditeettiongelmia
Vuoden 2016 Brexit-kansanäänestyksen seurauksena useat kiinteistörahastot Isossa-Britanniassa joutuivat väliaikaisesti keskeyttämään rahastojen lunastukset turvatakseen sijoittajien yhdenvertaisen kohtelun. Useat jopa päivittäistä aukioloa luvanneet kiinteistöihin sijoittaneet rahastot eivät pystyneet maksamaan poikkeuksellisen suuria lunastuksia sijoittajille ennalta luvattuna hetkenä. Suurten lunastusten taustalla oli huoli kiinteistömarkkinan arvonkehityksestä Brexit-kansanäänestyksen seurauksena. Kesällä 2019 Isossa-Britanniassa koettiin likviditeettiskandaali, kun Woodford Investment Managementin hoitaman UCITS-rahaston1 lunastukset jouduttiin keskeyttämään ja myöhemmin syksyllä rahasto likvidoitiin. Woodford-tapauksessa ongelmien taustalla olivat liian suuret sijoitukset epälikvideihin listaamattomiin osakkeisiin sekä rahastoon kohdistuneet suuret lunastuspyynnöt yhdistettynä rahaston päivittäiseen aukioloon. Myös yksittäiset muut eurooppalaiset rahastot kohtasivat vuoden 2019 aikana vastaavantyyppisiä likviditeettiongelmia.
Viranomaiset huolissaan rahastojen likviditeetistä
Vuoden 2019 aikana nähdyt rahastojen likviditeettiongelmat ovat johtaneet kasvaviin huoliin rahastojen likviditeetistä niin arvopaperivalvojien kuin muiden finanssisektorin viranomaisten keskuudessa. Rahastosektorin likviditeettiongelmat voisivat vaikuttaa laajemmin finanssisektorin vakauteen ja markkinoiden toimivuuteen. Rahastojen likviditeettiä koskevat ongelmat ovat olleet globaalin keskustelun kohteena. Sekä FSB (Financial Stability Board), IOSCO (International Organisation of Securities Commissions) että Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Borad, ESRB) ovat nostaneet aiheen esille. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) on käynnistänyt yhteiseurooppalaisen valvontahankkeen UCITS-rahastojen likviditeetinhallinnasta, johon myös Finanssivalvonta osallistuu. ESMA on lisäksi julkistanut likviditeetinhallintaan liittyvät ohjeet rahastojen stressitestejä koskevista tarkemmista vaatimuksista, jotka tulevat voimaan syksyllä 2020.
Finanssivalvonta havaitsi puutteita kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen likviditeetinhallinnassa
Finanssivalvonta teki kertomusvuonna teema-arvion kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen arvonmäärityskäytännöistä ja likviditeetinhallinnasta. Teema-arvion kohteena oli 13 yhtiötä ja niiden 21 kiinteistörahastoa. Suomalaisten avoimien kiinteistörahastojen pääoma ja hallinnoitavat varat ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana, ja kertomusvuonna suomalaisilla kotitalouksilla oli noin 65 prosentin osuus näihin rahastoihin sijoitetusta pääomasta. Yhteensä avoimissa kiinteistörahastoissa oli pääomia yli 6,5 miljardia euroa.
Teema-arvion havainto oli, että kiinteistörahastojen tulee sekä arvostuskäytännöissään että likviditeetinhallinnassaan varautua perusteellisemmin markkinamuutosten tuomiin haasteisiin ja että toimijoilla on vielä kehitettävää tältä osin. Finanssivalvonta havaitsi, että usealla kiinteistörahastolla oli puutteita stressitesteissä. Koska avointen kiinteistörahastojen nettomerkinnät ovat lähes aina olleet positiivisia, ei suomalaisilla hoitajilla ole vielä kokemusta tilanteista, joissa rahastojen lunastuksia ei ole voitu maksaa sijoittajille.
Finanssivalvonta seuraa rahastotoimijoiden arvonmäärityskäytäntöihin ja likviditeetinhallintaan liittyviä jatkotoimenpiteitä vuoden 2020 aikana.
1 UCITS = Undertakings for Collective Investment in Transferable Securities, arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset.