Finanssivalvonta haluaa kiinnittää kaupankävijöiden huomiota siihen, millaiset kaupat voivat olla näennäiskauppoja ja täyttää markkinoiden manipuloinnin tunnusmerkistön. Näennäiskauppojen valvonta on Finanssivalvonnan markkinoiden väärinkäytösvalvonnan yhtenä painopistealueena vuonna 2023.

Mikä on näennäiskauppa?

Näennäiskaupalla (eli ns. wash trade) tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa kaupankävijä käy kauppaa itsensä kanssa kauppapaikalla, kuten Helsingin pörssissä. Tällöin kaupankävijän antamat osto- ja myyntitoimeksiannot toteutuvat kauppapaikalla keskenään kaupaksi joko kokonaan tai osittain. Lisäksi näennäiskaupalla tarkoitetaan tilannetta, jossa sama henkilö on toteutuneessa kaupassa sijoituspäätöksen tekijänä sekä osto- että myyntipuolella. Siten esimerkiksi tilanteet, joissa henkilö tekee sijoituspäätöksen kaupassa sekä itsensä että myös omistamansa yhtiön tai perheenjäsenensä puolesta valtakirjalla, voivat olla näennäiskauppoja.

Näennäiskauppoja koskeva sääntely

Markkinoiden manipulointia koskevan sääntelyn tarkoituksena on edistää markkinoiden läpinäkyvyyttä ja vahvistaa sijoittajien luottamusta arvopaperimarkkinoihin ja niillä toimiviin osapuoliin, sekä turvata se, että markkinatoimijat voivat toimia samoilla ehdoilla ja saman tiedon perusteella. Markkinoiden manipulointi on määritelty markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU N:o 596/2014) 12 artiklassa ja kielletty asetuksen 15 artiklassa.

Markkinoiden manipuloinnilla tarkoitetaan muun muassa kauppoja ja toimeksiantoja, jotka antavat tai todennäköisesti antavat vääriä tai harhaanjohtavia signaaleja markkinoille rahoitusvälineen kysynnästä, tarjonnasta tai hinnasta. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen liitteessä I on lueteltu esimerkinomaisia indikaattoreita, jotka otetaan huomioon kaupankäynnin harhaanjohtavuutta arvioitaessa.¹

Näennäiskaupan harhaanjohtavuus

Näennäiskaupan harhaanjohtavuus syntyy siitä, että muut markkinatoimijat olettavat kaupan tapahtuneen kahden toisistaan riippumattoman osapuolen välillä, jotka ovat tehneet sijoituspäätöksensä toisistaan erillään. Näennäiskaupassa näin ei tosiasiassa ole tapahtunut. Markkinatoimijoiden tulee voida luottaa siihen, että markkinoilta saatavissa oleva informaatio ja siellä toteutetut kaupat ovat oikeita ja aitoja.

Näennäiskauppa lisää keinotekoisesti rahoitusvälineen kaupankäyntivolyymiä luoden harhaanjohtavaa kuvaa kysynnästä ja tarjonnasta, mikä korostuu erityisesti vähän vaihdetuilla rahoitusvälineillä. Näennäiskauppa saattaa myös vaikuttaa rahoitusvälineen hintaan, mutta hintamuutos ei ole edellytys markkinoiden manipuloinnin tunnusmerkistön täyttymiselle.

Toimeksiantoja annettaessa tulee noudattaa huolellisuutta

Finanssivalvonta korostaa, että markkinoiden väärinkäyttöasetuksen markkinoiden manipuloinnin kielto koskee kaikkia arvopaperimarkkinoilla toimivia riippumatta siitä, onko kyseessä ammattimaisesti toimiva taho vai sijoitustoimintaa harjoittava yksityishenkilö.

Kaupankävijän tulee itse varmistua aina ennen osto- tai myyntitoimeksiannon antamista, että annettu toimeksianto ei edes osittain toteudu kaupaksi kauppapaikalla hänen toisen toimeksiantonsa kanssa. Jotta kaupankävijä välttyisi tekemästä kaupan itsensä kanssa, kaupankävijän on syytä kiinnittää huomiota voimassa oleviin toimeksiantoihinsa ja noudattaa huolellisuutta uusia toimeksiantoja antaessaan ottamalla huomioon esimerkiksi toimeksiantojen rajahinnat.

Finanssivalvonta muistuttaa, että kaupankävijän on hyvä olla ensisijaisesti yhteydessä omaan arvopaperivälittäjäänsä, mikäli kaupankävijällä on kysymyksiä tai epäselvyyttä kaupankäyntiin liittyen.

Mitä näennäiskauppojen tekemisestä voi seurata?

Arvopaperimarkkinoiden kaupankäynnin valvonta on laaja kokonaisuus, jossa ovat mukana Finanssivalvonnan lisäksi muun muassa toimeksiantoja välittävät ja toteuttavat sijoituspalvelun tarjoajat sekä kauppapaikat. Valvonnassa hyödynnetään kattavasti ja tehokkaasti pitkälti automaattisia kaupankäynnin valvontajärjestelmiä. Näennäiskauppojen valvonta on Finanssivalvonnan markkinoiden väärinkäytösvalvonnan yhtenä painopistealueena vuonna 2023.

Finanssivalvonta voi määrätä näennäiskaupoista hallinnollisen seuraamusmaksun tai tehdä tutkintapyynnön poliisille. Markkinoiden manipulointi on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa. Myös markkinoiden manipuloinnin yritys on rangaistavaa. Rikosoikeudellinen rangaistus voi olla sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, ja jos kyse on törkeästä markkinoiden manipuloinnista, enintään neljä vuotta vankeutta.

Lisätietoa aiheesta

• Markkinoiden väärinkäyttöasetus (EU N:o 596/2014)
• Komission delegoitu asetus (EU) 2016/522

Lisätietoja antavat

• Juha Manu, vanhempi valvoja, juha.manu(at)finanssivalvonta.fi tai puhelin 09 183 5323
• Hermanni Teräväinen, vanhempi valvoja, hermanni.teravainen(at)finanssivalvonta.fi tai puhelin 09 183 5346

¹ Näennäiskauppojen osalta erityisesti indikaattori c)
”se, eivätkö toteutetut liiketoimet johda rahoitusvälineen, siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tai päästöoikeuksiin perustuvan huutokauppatuotteen lopullisen omistajan muuttumiseen;”

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/522 liitteessä II täsmennetään markkinoiden väärinkäyttöasetuksen liitteen I indikaattoria c) muun muassa seuraavalla kohdan 3. a) käytännöllä
”Rahoitusvälineen, siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tai päästöoikeuksiin perustuvan huutokauppatuotteen ostamista tai myymistä koskevat järjestelyt, joissa edunsaajan osuus tai markkinariski ei muutu tai joissa edunsaajan osuutta tai markkinariskiä siirretään yhteistyössä tai salaa toimivien osapuolten välillä (wash trades).”