Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2024: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana geopoliittisen epävarmuuden yhä lisääntyessä
Suomen talouden tilanne on edelleen synkkä, vaikka orastavia valonpilkahduksia on nähty viime aikoina. Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan edellisestä neljänneksestä. Kokonaisuudessaan talouden näkymät ovat edelleenkin heikot. Suomen finanssisektorin vakavaraisuustilanne on heikosta taloustilanteesta huolimatta säilynyt vahvana. Pankkisektorin vakavaraisuus on vahva, vaikka luottoriskien kasvu on edelleen jatkunut. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste jatkoi vahvistumistaan, ja henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuus pysyi vahvana.Geopoliittinen tilanne on pysynyt edelleen jännitteisenä, ja se on luonut epävarmuutta Suomen finanssisektorin toimintaympäristöön. Suomen talouskasvu on säilynyt vuositasolla edelleen negatiivisena, ja työttömyys ja konkurssit ovat jatkaneet kasvuaan. Heikko suhdannetilanne on lisännyt pankkien luottoriskejä. Toisaalta euriborkorkojen lasku on tukenut ja tukee myös jatkossa asuntovelallisten takaisinmaksukykyä. Kuluttajien asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovatkin lisääntyneet ja asuntokauppojen lukumäärä on kohentunut. Korkojen laskun seurauksena pankkien korkotuotot ja korkokatteet ovat kuitenkin heikentyneet. Kuluttajien ja yritysten luottamus on heikosta tasostaan huolimatta hienoisesti kohonnut, minkä lisäksi Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan heinä-syyskuussa 2024 edellisestä neljänneksestä. Kasvanut optimismi ja sijoitusmarkkinoiden vahva kehitys erityisesti Yhdysvalloissa on tukenut finanssisektorin sijoitustuotteiden ja -palveluiden kysyntää ja sijoitustuottoja.
– Suomen finanssisektorin vahvasta vakavaraisuudesta huolimatta vallitseva geopoliittinen tilanne luo edelleen merkittäviä epävarmuuksia. Yhtenä huolenaiheena on rahoitussektoria uhkaavien äärimmäisten ja vakavien negatiivisten kehityskulkujen todennäköisyyksien kasvu. Viime aikoina toteutuneet hybridi- ja kyberhyökkäykset ovat vain entisestään korostaneet varautumisen ja operatiivisten riskien hallinnan tärkeyttä, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus edelleen vahva – luottokannan laadun heikentyminen jatkunut
Hyvä tuloskehitys on tukenut pankkisektorin omien varojen kasvua, mutta laskentamallien muutokset kolmannen neljänneksen aikana heikensivät vakavaraisuussuhteita. Ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 18,0 % (12/2023: 18,3 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,8 % (12/2023: 22,1 %). Tulos oli tammi-syyskuussa korkokatteen kasvun ja maltillisina pysyneiden luottotappioiden ansiosta edelleen parempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Korkokatteen kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen laskuun aiempaa alhaisempien korkotuottojen myötä.
Pankkisektorin järjestämättömissä luotoissa oli pientä kasvua sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Kasvua havaittiin erityisesti kulutusluotoissa sekä tietyillä kohonneista koroista, nousseista hinnoista ja heikentyneestä taloussuhdanteesta kärsineillä toimialoilla, kuten rakentamisessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Myös luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät edelleen luottoriskien kasvusta yritys- ja kotitalousluotoissa.
Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema ovat pysyneet vahvana. Suomalaispankkien varainhankintakustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun markkinakorkojen laskun myötä sekä talletuksissa että markkinavarainhankinnassa. Matalien korkojen aikana liikkeeseen lasketun velan uudelleenrahoittaminen voi kuitenkin nostaa pankkien markkinavarainhankinnan kustannuksia.
Työeläkelaitosten vakavaraisuusasteen vahvistuminen jatkui
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste jatkoi vahvistumistaan, ja se oli syyskuun lopussa 129,3 % (12/2023: 126,7 %). Vakavaraisuuspääoma on kasvanut kuluvan vuoden aikana 4,8 mrd. euroa. Vakavaraisuusasema vahvistui hieman vakavaraisuusrajan kasvaessa vakavaraisuuspääomaa hitaammin.
Kuluvan vuoden aikana työeläkesektorin sijoitustuotto on ollut yhteensä 7,4 %. Osakesijoitukset ovat tuottaneet sektoritasolla 11,2 %, korkosijoitukset 4,6 % ja muut sijoitukset 5,6 %. Kiinteistösijoitusten tuotto on kuluvalta vuodelta edelleen hieman negatiivinen. Osakesijoituksista parhaiten ovat tuottaneet noteeratut osakkeet.
Työeläkesektorin sijoitusallokaatiossa osakesijoitusten paino laski hieman kolmannen neljänneksen aikana ollen kuitenkin edelleen vuoden 2023 lopun painoa korkeammalla tasolla.
Työeläkesektorin riskinkantokyky osakehintojen laskua vastaan parani kolmannen neljänneksen aikana vähentyneen riskinoton sekä parantuneen vakavaraisuuden takia.
Henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuus pysyi vahvana
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 239,4 % (12/2023: 235,1 %) ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde 257,2 % (12/2023: 265,5 %) vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Vuoden 2024 kesäkuun tilanteeseen verrattuna vakavaraisuussuhteet vahvistuivat hieman. Yhtiöiden oma varallisuus kasvoi, koska sijoitusvarat kasvoivat enemmän kuin vastuuvelka, vaikka korkotaso laski. Vakavaraisuuspääomavaatimus säilyi samalla tasolla osakesijoitusten myyntien seurauksena.
Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot vuoden alusta olivat 4,4 % ja vahinkovakuutusyhtiöiden 6,4 %. Kolmannella neljänneksellä sekä korko- että osakesijoitukset tuottivat hyvin. Henkivakuutuksen maksutulo kasvoi sijoitusvakuutusten vahvan myynnin ansiosta. Vahinkovakuutusyhtiöiden korvauskulut kasvoivat yhä maksutuloa enemmän.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.