Finanssisektorin vakavaraisuus 30.6.2024: Vaisu talouskehitys ja geopoliittiset jännitteet pitäneet finanssisektorin riskit korkeana – vakavaraisuus säilynyt vahvana
Vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta Suomen finanssisektori on selviytynyt alkuvuodesta hyvin. Pankkisektorin vakavaraisuus pysyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla vahvana. Järjestämättömissä luotoissa oli pientä kasvua sekä kotitalous- että yritysluotoissa, mutta osuudet ovat edelleen Euroopan matalimpien joukossa. Myös vakuutussektorilla vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Suomen talouden orastavaa positiivista kehitystä varjostavat kuitenkin useat riskit, jotka heijastuvat myös finanssisektorille. Erityisesti geopoliittiset riskit ovat olleet pinnalla alkusyksyn aikana.Suomen talouden käänteestä on saatu varovaisia merkkejä, kun muun muassa bruttokansantuote on alkuvuoden aikana kasvanut edellisiin vuosineljänneksiin verrattuna. Vuositasolla bruttokansantuotteen ennustetaan silti tänä vuonna vielä supistuvan viime vuodesta. Suhdannetilanne on kokonaisuudessaan edelleen heikko, mikä näkyy työttömyyden, lomautusten ja konkurssien kasvuna. Luottamusindikaattorit ovat kuitenkin hienoisesti kohonneet, ja lisäksi inflaation ja lainojen viitekorkojen lasku tukevat finanssisektorin asiakkaiden velanmaksukykyä. Markkinoilla vahvistuneet odotukset keskuspankkien ohjauskorkojen laskusta ovat kohottaneet osakekursseja ja laskeneet joukkovelkakirjalainojen korkoja.
Orastavaa positiivista talouskehitystä ja inflaationäkymiä varjostavat kuitenkin yhä useat riskit.
–Takana on nyt useampi vuosi heikon talouskehityksen aikaa, mutta näkymät vaikuttaisivat vihdoin hitaasti paranevan. Suomen finanssisektori on selvinnyt turbulenteista vuosista hyvin muun muassa vahvan vakavaraisuuden ja laadukkaan riskienhallinnan ansiosta. Epävarmuus kuitenkin jatkuu. Erityisesti geopoliittiset riskit kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-Idän tilanne huolettavat edelleen. Suorien sotavaikutusten lisäksi ne saattavat nostaa hintoja ja häiritä maailmankauppaa. Riskien toteutuminen heikentäisi entisestään Suomen finanssisektorin toimintaympäristöä, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – luottoriskeissä toimialakohtaista vaihtelua
Hyvä tuloskehitys tuki pankkisektorin vakavaraisuutta. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 19,1 % (12/2023: 18,3 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 23,1 % (12/2023: 22,1 %). Tulos oli vertailuvuotta parempi korkokatteen kasvun ansiosta. Korkokatteen kasvu pysähtyi vuoden 2023 lopussa ja vuoden 2024 ensimmäisillä neljänneksillä korkokatetta pienensivät aiempaa alhaisemmat korkotuotot.
Pankkisektorin järjestämättömissä luotoissa oli pientä kasvua sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Kasvua havaittiin erityisesti kulutusluotoissa sekä tietyillä, kohonneista koroista, nousseista hinnoista ja heikentyneestä taloussuhdanteesta kärsineillä toimialoilla, kuten rakentamisessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Myös luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä yritys- ja kotitalousluottosektoreille viestivät luottoriskien kasvusta.
Pankkisektorin likviditeettitilanne on pysynyt vakaana ja maksuvalmiusasema edelleen vahvana. Markkinavarainhankinnan osuus suomalaispankkien varainhankinnasta pysyi edelleen korkeana, vaikka talletusten määrä nousi alkuvuoden aikana.
Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste parani
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste parani sijoitustuoton ylittäessä vastuuvelan tuottovaatimuksen. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 128,5 % (12/2023: 126,3 %). Vakavaraisuuspääoma kasvoi noin 3,5 miljardia euroa. Sektorin sijoitustuotto 5,3 % syntyi pääosin osakesijoitusten tuotolla. Kiinteistösijoitusten tuotto jäi lievästi negatiiviseksi. Sektorin sijoitusallokaatiossa osakkeiden osuus kasvoi ja nousi yli 50 prosentin. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema säilyi ennallaan vakavaraisuusvaatimuksen kasvaessa samassa suhteessa vakavaraisuuspääoman kanssa. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakeshokkeja vastaan on heikentynyt viime vuosina, mutta on edelleen kohtuullisella tasolla.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus pysyi lähes muuttumattomana vuoden lopusta
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 233,8 % eli samalla tasolla vuoden 2023 loppuun verrattuna (12/2023: 234,6 %). Riskittömän korkokäyrän nousu supisti vastuuvelkaa ja kasvatti siten omien varojen määrää. Samanaikaisesti vakavaraisuuspääomavaatimus kasvoi etenkin osakeriskin noustessa.
Sijoitustuotot olivat 1,1 % vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Sijoitustuotoista suurin osa tuli osakesijoituksista. Kiinteistösijoitustuotot jäivät yhä hieman negatiivisiksi vuoden alusta. Sijoitussidonnaiset varat kasvoivat 7,2 % vuoden 2023 lopusta, nettomerkinnät ja arvonnousu huomioiden. Näiden sijoitusten, jossa sijoitusriski on asiakkaalla, osuus koko sijoitusomaisuudesta oli 78,2 %. Henkivakuutuksen maksutulo kasvoi vuoden takaisesta etenkin säästöhenkivakuutusten piristyneen myynnin vuoksi. Maksetut korvaukset kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna lievästi.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus heikkeni, mutta säilyi hyvällä tasolla
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 247,1 % ja laski vuoden 2023 lopusta (12/2023: 265,5 %). Vakavaraisuutta heikensi vakavaraisuuspääomavaatimuksen kasvu, johon vaikuttivat osakesijoitusten arvojen ja osakeriskin symmetrisen mukautustekijän nousu. Vakuutuskorvausten kasvu lisäsi vastuuvelan määrää vastuuvelan laskennassa käytettävän riskittömän korkokäyrän noususta huolimatta.
Vahinkovakuutussektorin sijoitustuotot olivat 2,9 % vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Sijoitustuotot kertyivät pääosin osakkeista. Kiinteistösijoitustuotot jäivät mataliksi, mutta kuitenkin positiivisiksi. Vahinkovakuutuksen maksutulon lievästä kasvusta suurin osa kertyi sairaus- ja maa-ajoneuvovakuutuksista. Korvauskuluissa oli selvää kasvua. Sairausvakuutusten korvausten kasvun lisäksi talven suurvahingot ja haastavat sääolosuhteet vaikuttivat vahinkosuhdetta heikentävästi.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.