Varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta – asianmukaisten luottoriskiluokitusten merkitys korostuu kohonneiden riskien ympäristössä
Korkea inflaatio, kohonneet korot ja heikentyneet talousnäkymät koettelevat suomalaispankkien keskeisimpien velallissektorien – kotitalouksien ja yritysten – häiriönsietokykyä. Toimintaympäristön koholla olevista riskeistä huolimatta kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan pysynyt kohtuullisena ja suomalaispankkien ongelmaluottojen taso matalana. Suomen pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös vahva. Varhaisia merkkejä luottoriskien kasvusta on kuitenkin havaittavissa etenkin suomalaispankkien taloyhtiö- ja yritysluotoissa. Suomalaispankkien yhteisten laina-asiakkaiden luottoriskiluokitteluissa on havaittu huomattavia eroja pankkien välillä, mikä voi viestiä puutteista riskienhallinnassa. Toimintaympäristön kasvaneet riskit korostavat asianmukaisen riskiluokittelun sekä riittävien ja etupainotteisten luottotappiovarausten merkitystä pankkien luottoriskien hallinnassa.Suomen pankkisektorin toimintaympäristön riskit ovat edelleen koholla. Korkea inflaatio, nopeasti ja selvästi aiempia vuosia korkeammalle tasolle nousseet korot sekä talouskasvun hidastuminen ovat koetelleet kotitalouksien ja yritysten häiriönsietokykyä ja varjostaneet Suomen ja muiden Pohjoismaiden talouksia viimeisten vuosien aikana.
– Ongelmaluotot kasvavat ja luottotappiot realisoituvat tyypillisesti viiveellä talouden häiriötilanteiden jälkeen. Pankkien tuleekin varautua luottotappioriskeihin laina-asiakkaiden asianmukaisilla riskiluokitteluilla sekä riittävillä ja etupainotteisilla luottotappiovarauksilla. Asiaan kiinnitetään huomiota myös tulevissa tarkastuksissa ja teema-arvioissa, sillä luottoriskit ovat yksi pankkien vakavaraisuusvalvonnan painopistealueista tänä vuonna, Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius toteaa.
Suomalaispankeilla eroja samojen velallisten luottoriskiluokitteluissa
Suomalaispankkien ongelmaluottojen määrä on edelleen Euroopan matalimpien joukossa sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Suomalaispankkien tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös eurooppalaista keskitasoa vahvempi1. Suomalaispankkien velallisina olevat kotitaloudet ja yritykset ovat kuitenkin alttiimpia korkotason nousun vaikutuksille kuin kotitaloudet ja yritykset Euroopassa keskimäärin. Merkittävä osa suomalaisista kotitalous- ja yritysluotoista on vaihtuvakorkoisia ja lyhennystyypiltään sellaisia, joissa korkotason nousu kasvattaa suoraan velallisen kuukausittaista velanhoitorasitusta.
Suomalaispankkien luottoriskien kohoamisesta on nähtävissä varhaisia merkkejä luottojen arvonalentumisvaiheiden muutosten perusteella. Luottoriskiltään kohonneiksi luokitellut luotot2 ovat kasvaneet yritysluottojen osalta viimeisen vuoden aikana selvästi etenkin liikekiinteistövakuudellisissa sekä pk-yrityksille myönnetyissä luotoissa. Yritystoimialoittain tarkasteltuna nämä luotot ovat kasvaneet voimakkaimmin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksille erityisen alttiiksi luokitelluilla toimialoilla, kuten energia-alalla ja teollisuudessa.
Luottoriskiltään kohonneiden taloyhtiölainojen osuus on myös kasvanut selvästi viimeisen vuoden aikana. Luottoriskin kasvusta on viitteitä etenkin nuoremmissa taloyhtiöissä. Toistaiseksi taloyhtiölainojen maksurästit ja lainanhoitojoustojen määrät ovat kuitenkin pysyneet vähäisinä.
Suomalaispankeilla on eroja samojen yritysvelallisten luokittelussa eri arvonalentumisvaiheisiin, mikä heikentää luottoriskitunnuslukujen vertailtavuutta ja voi viestiä puutteista pankkien riskienhallinnassa. Puutteelliset luottoriskiluokitukset velallisen taloudelliseen tilanteeseen nähden lisäävät riskiä siitä, että mahdollisiin ja tyypillisesti viiveellä realisoituviin luottotappioihin ei ole varauduttu riittävillä luottotappiovarauksilla tai velallisen taloudellisen tilan tervehdyttämiseksi ei ole ryhdytty tarvittaviin toimiin. Tämä voi puolestaan johtaa suurempiin luottotappioihin myöhemmin riskien realisoituessa ja heikentää pankkien kykyä tukea taloutta kriisitilanteessa.
Finanssivalvonta julkaisee jatkossa teema-analyyseja keskeisistä valvontateemoista ja valvottaviensa toimintaa koskevista ajankohtaisista aiheista. Pankkien luottoriskien teema-analyysi on näistä ensimmäinen julkaistava analyysi.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liitteet
- Artikkeli: Heikko taloussuhdanne koettelee kotitalouksia ja yrityksiä (pdf)
- Artikkeli: Varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta – pankkien välillä eroja yhteisten velallisten luottoriskiluokitteluissa (pdf)
1 Ks. Finanssivalvonnan lehdistötiedote 7.6.2023
2 Luottoriskiltään kohonneiksi luotoiksi luetaan IFRS 9 -kirjanpitostandardin mukaiseen arvonalentumisvaiheiseen 2 sisältyvät luotot. Vaiheeseen 2 sisällytetään luotot, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Luottoriskin katsotaan kohonneen merkittävästi muun muassa silloin, kun luotto on ollut erääntyneenä yli 30 päivää tai kun luottoon on tehty asiakkaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi lainanhoitojoustoja. Pankeilla on lisäksi käytössä muita kriteerejä luottoriskin arvioinnissa.