Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on vahva toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta - valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota riskien hallintaan
Suomen finanssisektori on säilynyt vakavaraisena toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta. Vakavaraisuus heikentyi hieman työeläkelaitos- ja pankkisektorilla, mutta säilyi edelleen vahvana. Vahinko- ja henkivakuutussektoreilla vakavaraisuus parantui. Finanssivalvonta kiinnittää kuitenkin toimintaympäristön muutosten vuoksi erityistä huomiota luotto-, markkina-, likviditeetti- ja kyberriskien hallintaan, riskienhallinnan ja ohjausjärjestelmien toimivuuteen sekä tiedonantovelvollisuuden toteutumiseen.- Toimintaympäristön heikentyessä on tärkeää, että finanssisektori on vakavarainen ja riskienhallinta kunnossa. Suomen finanssisektorin hyvä lähtötilanne on vahvuus heikentyvässä taloustilanteessa, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Rahoitusolojen kiristyminen, korkea inflaatio, epävarmuus markkinoilla ja heikentyvä talouskasvu on otettava huomioon myös pitkällä aikavälillä. Nämä vaikuttavat Finanssivalvonnan käynnissä olevaan strategiatyöhön vuosille 2023-2025 muiden trendien, kuten lisääntyvien kyberuhkien, digitalisaation ja kestävyyteen liittyvän sääntelyn, ohella.
Toimintaympäristön ja geopoliittisten riskien vuoksi finanssisektorilla on varauduttu tehostetusti kyberriskien kasvuun. Kyberympäristö ja maksujärjestelmien toiminta ovat kuitenkin säilyneet vakaina, lukuun ottamatta vaikutuksiltaan vähäisiksi jääneitä palvelunestohyökkäyksiä tai maksujärjestelmien häiriöitä. Verkkopankkien tunnusten kalastelua kuitenkin ilmenee, joten pankkeja ja pankkien asiakkaita kehotetaan valppauteen.
Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät hieman, mutta säilyivät edelleen vahvoina ja eurooppalaista keskitasoa parempina
Toimintaympäristön epävarmuus on näkynyt myös pankkisektorin tuloskehityksen heikkenemisenä. Erityisesti sijoitustoiminnan tuotot ovat laskeneet ja korkokatteen merkitys voitollisen tuloskehityksen taustalla on kasvanut. Luottotappioiden ja ongelmaluottojen määrät ovat edelleen maltillisia. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä toimintaympäristön epävarmuus on lisääntynyt, mikä lisää riskiä luottotappioiden ja ongelmaluottojen kasvulle pidemmällä aikavälillä.
Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät hieman vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla mutta pysyivät edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempina. Heikkenemisen taustalla oli lähinnä sisäisten mallien muutokset sekä voitonjako pitäen sisällään omien osakkeiden takaisinostot. Pankkisektorin liiketoiminnan säilyminen voitollisena kuitenkin vaimensi vakavaraisuussuhteiden laskua. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 17,3 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde oli 20,7 % (12/2021: 21,4 %).
Työeläkelaitosten vakavaraisuus edelleen vahva heikentymisestä huolimatta
Työeläkelaitosten vakavaraisuus säilyi vahvana, vaikka vakavaraisuus aleni, kun tappiollisiksi painuneet sijoitustuotot jäivät selvästi alle tuottovaatimuksen. Vakavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 130,3 % (12/2021: 136,3 %). Myös vakavaraisuusasema (vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusvaateen suhde) heikkeni 1,7 (12/2021: 1,9). Työeläkelaitosten keskimääräinen stressikestävyys on edelleen kestävällä tasolla huolimatta heikentyneestä vakavaraisuudesta.
Työeläkelaitosten alkuvuoden sijoitustuotto oli -5,2 % likvidien sijoitusten (noteeratut osakkeet, joukkovelkakirjalainat sekä rahamarkkinasijoitukset) jäädessä selvästi tappiollisiksi. Epälikvidien sijoitusten (lainat, kiinteistösijoitukset, pääomasijoitukset ja hedge-rahastosijoitukset) tuotto oli selvästi positiivinen ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta on otettava huomioon, että niiden arvostukseen liittyy enemmän epävarmuutta ja niiden arvot päivittyvät viiveellä.
Työeläkelaitossektorilla pääomasijoitusten lisääntyminen on kasvattanut epälikvidien sijoitusten osuutta, joka oli kesäkuun lopussa 44 % kaikista sijoituksista.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus parantui huomattavasti
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde nousi poikkeuksellisen paljon ja oli 254,2 % (12/2021: 192,9 %). Vakavaraisuuden vahvistumiseen vaikutti arvopaperihintojen laskusta johtuva vakavaraisuuspääomavaatimuksen supistuminen sekä korkotason merkittävästä noususta aiheutunut vastuuvelan markkina-arvon lasku, joka kasvatti omaa varallisuutta.
Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -8,2 % ja ne heikensivät kannattavuutta. Vakuutusmaksutulo oli vielä alkuvuonna kasvussa, mutta laski edellistä vuotta alemmalle tasolle vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui, mutta oma varallisuus ennallaan
Vahinkovakuutuksen vakavaraisuussuhde vahvistui uuteen ennätystasoonsa 270,8 prosenttiin (12/2021: 242,0 %). Osakkeiden markkinahintojen lasku ja korkojen jyrkkä nousu laskivat vahinkovakuutusyhtiöiden sijoitusten arvoa. Osakkeiden hintojen lasku laski kuitenkin myös osakeriskiä, mikä laski pääomavaatimusta ja siten vahvisti vakavaraisuussuhdetta.
Korkotason jyrkän nousun seurauksena vakuutusvastuiden markkina-arvo laski alimmalle tasolleen Solvenssi II -sääntelyn aikana. Sijoitusmarkkinahintojen suuret muutokset kasvattivat Solvenssi II -sääntelyyn sisältyvien, markkinahintamuutosten vaikutusta tasaavien tekijöiden vakavaraisuutta vahvistavaa vaikutusta.
Sijoitusten tuotot olivat negatiiviset -6,3 %. Vain kiinteistösijoituksista saatiin tuottoja. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuus ilman laskuperustemuutoksen vaikutusta heikkeni vuoden 2021 vastaavan ajanjakson keskimääräistä parempaan tasoon verrattuna.
Liitteet
- Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa
- Finanssivalvonnan lehdistötilaisuuden 13.9.2022 materiaali (pdf)
- Blogi 12.9.2022: Ei vara venettä kaada vaan varomattomuus
- Blogi 16.8.2022: Basel III -uudistuksen vaikutukset suomalaispankkeihin aiemmin arvioitua pienempiä
- Lehdistötilaisuuden tallenne