Makrovakauspäätös: Asuntolainojen lainakatto säilyy 85 prosentissa, Venäjän hyökkäyssota ja kansainvälinen talouskehitys voivat johtaa rahoitusolojen kiristymiseen

Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt jatkaa lainakaton alentamispäätöksen voimassaoloa, joten muiden kuin ensiasunnonostajien lainakatto säilyy 85 prosentissa. Myös pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pidetään ennallaan sen perustasolla 0,0 prosentissa. Finanssivalvonnan johtokunta arvioi sodan vaikutuksia Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen ja makrovakausvälineiden käytön tarpeeseen.

Keskeisiä riskejä rahoitusjärjestelmän toimivuuteen ja kansainväliseen talouteen aiheuttavat tällä hetkellä geopoliittinen tilanne, korkealle kohonnut inflaatio, joka voi johtaa rahoitusolojen aiemmin odotettua nopeampaan kiristymiseen, sekä koronapandemian jatkuminen. Suomen rahoitusvakauteen kohdistuvat akuutit riskit ovat sodan myötä kasvaneet. Samaan aikaan useat rahoitusjärjestelmän rakenteelliset haavoittuvuudet, kuten kotitalouksien velkaantuneisuus, ovat pysyneet huomattavina.

Finanssivalvonnan johtokunta on toistuvasti suositellut, että lainanantajat noudattaisivat pidättyväisyyttä sellaisten lainojen myöntämisessä, jotka ovat lainanhakijan tuloihin nähden suuria ja takaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempiä. Suositusta tarkennetaan kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä.

- Luotonantajan tulee mitoittaa myönnettävän luoton koko siten, että luotonhakija selviytyy velkojensa hoidosta, vaikka lainakorot nousisivat merkittävästi tai kotitalouden omaan talouteen kohdistuisi suuriakin häiriöitä, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.

Pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ensisijaisen riskimittarin eli yksityisen sektorin luottokannan ja nimellisen BKT:n suhteen trendipoikkeaman arvo on edelleen hyvin alhaisella tasolla. Ensisijaisen ja täydentävien riskimittareiden sekä muiden tietojen perusteella ei ole nähtävissä sellaisia merkkejä luottomarkkinoiden muutoksista, jotka edellyttäisivät muuttuvan lisäpääomavaatimuksen korottamista.

Finanssivalvonnan johtokunta ottaa käyttöön uusitun riskimittariston ohjaamaan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamista. Pankki- ja finanssikriisien kasvaneesta riskistä varhaisessa vaiheessa varoittavat mittarit ja menetelmät ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi. Uusi riskimittaristo perustuu kansainväliseen ja kotimaiseen parhaaseen tutkimustietoon sekä soveltuvin osin Euroopan keskuspankin käyttämään mittaristoon. Mittaristo julkistetaan vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä ja otetaan käyttöön vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö

Tietoja julkaisijasta Finanssivalvonta

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.