Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2021: Suomen finanssisektorin vakavaraisuudessa vain pieniä muutoksia
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus kaikilla sektoreilla säilyi hyvänä myös vuoden 2021 kolmannelle neljänneksellä. Pankkisektorin vakavaraisuus laski hieman, mutta sen sijaan työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuus vahvistui. Toimintaympäristön riskit liittyvät erityisesti koronapandemiaan, jonka osalta sekä riittämätön rokotekattavuus että uudet virusmuunnokset pitävät yllä epävarmuutta.Muutokset Suomen finanssisektorin vakavaraisuudessa olivat vuoden kolmannella neljänneksellä pieniä, mutta erisuuntaisia eri sektoreilla. Pankkisektorin vakavaraisuus laski hieman, mutta sen tuloskehitys säilyi hyvänä. Työeläkesektorissa sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöissä vakavaraisuus vahvistui.
– Yleinen taloustilanne on parantunut, mutta koronapandemian osalta sekä riittämätön rokotekattavuus että uusi omikron-virusmuunnos pitävät yllä epävarmuutta Suomessa ja koko maailmassa. Finanssimarkkinoiden arvostustasot ovat korkealla ja riskilisät alhaiset. Myös kuluttajahintojen nousuvauhti on nopeutunut. Epävarmassa toimintaympäristössä on tärkeää, että finanssisektorin vakavaraisuus ja maksuvalmius säilyvät vahvoina, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.
Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät mutta pysyivät edelleen hyvällä tasolla
Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet laskivat heinä-syyskuussa 2021. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 17,9 % (6/2021: 18,5 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,4 % (6/2021: 21,5 %) syyskuun 2021 lopussa. Vakavaraisuussuhteiden heikkenemistä selitti ydinpääoman supistuminen pankkien voitonjakosuunnitelmien vuoksi. Pankkisektorin vahvana jatkunut tuloskehitys kasvatti kuitenkin kertyneitä voittovaroja ja hidasti vakavaraisuussuhteiden heikkenemistä. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ovat edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempia. EU-alueen pankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 16,1 % ja kokonaisvakavaraisuussuhde 19,4 % kesäkuun 2021 lopussa.
Suomalaispankkien ongelmaluottojen määrä ja luottotappiot ovat edelleen pysyneet maltillisina.
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste korkealla tasolla vahvan sijoitustuoton siivittämänä
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste jatkoi vahvistumistaan kolmannella neljänneksellä sijoitustuoton noustessa 11,3 prosenttiin kesäkuun lopun 9,2 prosentista. Vakavaraisuusaste oli syyskuun lopussa kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla 135 % (6/2021: 134 %). Myös vakavaraisuusasema vahvistui hieman.
Osakesijoitusten osuus työeläkesektorin sijoitusallokaatiossa on korkea. Noin puolet kaikista sijoituksista on osakesijoituksia. Korkeasta riskinotosta huolimatta sektorin keskimääräinen stressinkestävyys on säilynyt kohtuullisella tasolla. Vakuutusmaksuista saatavat tulot ovat nousemassa yli vuoden 2019 tason viime vuoden notkahduksen jälkeen.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuuden vahvistuminen jatkui
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde kasvoi vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä 202,3 prosenttiin (6/2021: 196,3 %) ja oli samalla tasolla kuin koronapandemian alussa. Korkotason nousu vähensi vastuuvelan määrää suhteessa sijoitusvaroihin.
Henkivakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat vuoden alusta 3,0 %. Erityisesti hyvät osakesijoitustuotot kompensoivat korkosijoitusten lievää tappiota. Vakuutusmaksutulo kasvoi yhä voimakkaasti vuoden takaisesta.
Vahinkovakuutusyhtiöiden sijoitus- ja vakuutustoiminnan tuotot vahvistivat vakavavaraisuutta
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde, 243,9 % (6/2021: 231,2 %), oli paras Solvenssi II -sääntelyn voimassaolon aikana. Oman varallisuuden kasvu ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku vahvistivat vakavaraisuutta. Osaketuotot ja vakuutusliiketoiminnan hyvä kannattavuus kasvattivat omaa varallisuutta. Lisäksi kausivaihtelu ja hyvä vahinkokehitys pienensivät vakuutusvastuita. Osakeriski laski hieman ja pienensi pääomavaatimusta.
Sijoitustuotot tammi-syyskuulta olivat yhteensä 3,5 %. Tuotot kertyivät pääosin osakkeista. Korkosijoitusten tuotot olivat negatiiviset. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuus ilman laskuperustemuutosten vaikutusta parani tammi-kesäkuuhun verrattuna. Koronapandemia pitkittyi ja liikkuminen oli normaalia vähäisempää, mikä vähensi vahinkojen määrää ja paransi kannattavuutta.