Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 31.12.2018: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus pysyi hyvänä osakkeiden markkinahintojen jyrkästä laskusta huolimatta
Vuoden 2018 viimeisen neljänneksen lukujen mukaan kotimaisen finanssisektorin vakavaraisuus pysyi kokonaisuudessaan hyvänä. Työeläkesektorin vakavaraisuus heikkeni edellisestä kvartaalista, mutta sen sijaan henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuus vahvistui sijoitustuottojen heikentymisestä huolimatta. Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät odotetusti Nordean kotipaikan siirryttyä Suomeen, mutta ne säilyivät kuitenkin EU-alueen keskitasoa vahvempina.
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi eurooppalaista keskitasoa vahvempana
Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät Nordean kotipaikan siirron myötä huomattavasti vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä odotetusti (tiedote 5.12.2018).
Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde (12/2018: 17,2 %) heikkeni 3,8 ja kokonaisvakavaraisuussuhde (12/2018: 20,9 %) 2,5 prosenttiyksikköä, mitä selittivät pääsiassa Euroopan keskuspankin Nordean vakavaraisuuslaskennan sisäisille malleille asettamat rajoitteet sekä Ruotsin valvojan asettama ruotsalaisten asuntoluottojen riskipainolattia. Nordean kotipaikan siirto kasvatti pankkisektorin vastuita ensisijaisia omia varoja voimakkaammin, minkä vuoksi myös pankkisektorin ei-riskiperusteista vakavaraisuutta mittaava omavaraisuusaste heikkeni 5,8 prosenttiin (12/2017: 6,8 %).
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi heikkenemisestä huolimatta EU-alueen keskitasoa vahvempana. Pankkisektorin ydin- ja kokonaisvakavaraisuussuhteet olivat vuoden 2018 lopussa noin kaksi prosenttiyksikköä EU-alueen pankkien keskimääräistä tasoa korkeampia. Suomen pankkisektorin omavaraisuusaste oli vuoden 2018 lopussa hieman eurooppalaista keskitasoa korkeampi.
Nordean kotipaikan siirron myötä pankkisektorin riippuvuus markkinavarainhankinnasta kasvoi entisestään. Varainhankinnan markkinavetoisuutta kuvaava anto-otto-lainaussuhde eli luottojen suhde talletuksiin (173 %) on Suomessa Euroopan suurimpia. Markkinavarainhankinnan korkeaan osuuteen liittyvää varainhankintariskiä lieventää kuitenkin suomalaisten pankkien markkinavarainhankinnan hyvä hajautus. Varainhankintariskin kasvun lisäksi kotimaisen pankkisektorin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ja -velkojen määrä ja markkinariskin pääomavaatimus moninkertaistuivat. Markkinariskin suhteellinen osuus pankkien kaikista pääomavaateista pysyi kuitenkin edelleen maltillisella ja eurooppalaista keskitasoa alhaisemmalla tasolla.
Finanssimarkkinoiden epävarmuus heijastui eläkesektorin vakavaraisuuteen
Työeläkelaitosten vakavaraisuus heikkeni erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Eläkevarojen määrä suhteessa vastuuvelkaan eli vakavaraisuusaste oli vuoden lopussa 125,0 % (130,7 %, 12/2017). Työeläkelaitosten vakavaraisuusasema oli 1,6, eli lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Vakavaraisuuspääomat pienenivät vuoden aikana n. viisi miljardia euroa 24,6 miljardiin euroon koska sijoitustuotot jäivät negatiivisiksi.
Työeläkelaitosten yhteenlaskettu riskeihin perustuva vakavaraisuusraja oli vuoden lopussa 14,9 mrd. euroa eli noin kaksi miljardia vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakavaraisuusraja laski, koska yksittäisen yhtiön vastuulla oleva osuus osakeriskistä aleni. Lisäksi vakavaraisuusrajaa rahassa mitattuna laski sijoitusvarallisuuden arvon aleneminen ja osakesijoitusten määrän pieneneminen.
Henkivakuutusyhtiöt olivat yhä vakavaraisempia matalasta korkotasosta huolimatta
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde (12/2018: 205,6 %) vahvistui vuonna 2018. Kotimaiset henkivakuutusyhtiöt kestävät edelleen suuriakin markkinakriisejä. Vuoden takaiseen vertailuajankohtaan verrattuna Solvenssi II -vakavaraisuussuhdeluvut nousivat selvästi. Syynä oli lähinnä vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku, johon vaikutti mm. osakemarkkinoiden laskusta johtunut markkinariskin pääomavaatimuksen supistuminen.
Henkivakuutusyhtiöiden vuoden 2018 vakuutusmaksutulo laski edellisestä vuodesta hieman. Viimeisen vuosineljänneksen maksutulo oli kuitenkin edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa hieman suurempi. Kapitalisaatiosopimukset nousivat suurimmaksi henkivakuutustuotteeksi.
Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotto oli 0,0 % vuonna 2018 (2017: 3,9 %). Koko vuodelta osakkeet tuottivat -5,4 %, eli heikko kehitys osakemarkkinoilla söi kaikki muut tuotot. Osakesijoitukset olivat tappiolla ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011.
Vakavaraisuuspääomavaatimuksen aleneminen vahvisti vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde (12/2018: 237,6 %) vahvistui oman varallisuuden vähentymisestä huolimatta, koska vakavaraisuuspääomavaatimus laski suhteellisesti enemmän kuin oma varallisuus. Vuoden lopussa vakavaraisuuspääomavaatimus laski eniten niillä yhtiöillä, joilla oli keskimääräistä enemmän osakesijoituksia. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen vähenemiseen vaikuttivat mm. osakehintojen jyrkkä lasku ja vähemmän vakavaraisuuspääomaa vaativien strategisten osakesijoitusten kasvu.
Sijoitustuottoja kertyi tasaisesti kiinteistösijoituksista. Yli puolet sijoituksista oli korkosijoituksia, ja niistä lähes 60 % on yrityslainoja. Osakehintojen lasku lisäsi epävarmuutta sijoitusmarkkinoilla ja luottoriskimarginaalit levenivät, mikä heikensi yrityslainojen tuottoa. Melkein kaikkien vahinkovakuutusyhtiöiden korkosijoitusten tuotto oli negatiivinen. Myös osaketuotot olivat lähes kaikilla yhtiöillä negatiiviset. Vain yksittäisten yhtiöiden pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakkeet kerryttivät tuottoja.
Talouden piristyminen kasvatti useiden vakuutusluokkaryhmien maksutuloa. Vakuutusmaksutulo kääntyi jo vuodesta 2015 jatkuneen laskun tai nollakasvun jälkeen kasvuun. Maksutuloltaan suurimpien ajoneuvo- ja omaisuusvakuutusten maksutulon kehitys oli kuitenkin edelleen heikkoa.
Lisätietoja antavat
- Jyri Helenius, apulaisjohtaja
- Samu Kurri, osastopäällikkö
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.