Pankkien ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan tilannekatsaus
Kirjoittaja Niina de Neumann työskentelee Finanssivalvonnassa pankkivalvojana.
Euroopan keskuspankin (EKP) pankkivalvonta julkaisi viime vuonna ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan, josta kirjoitin aiemmassa blogissani. Opas sisältää 13 valvontaodotusta siitä, miten ilmasto- ja ympäristöriskejä tulisi hallita pankeissa. Oppaan julkistamisen jälkeen EKP:n valvonnassa olevia pankkeja pyydettiin toimittamaan itsearviointi- ja toimintasuunnitelma. Itsearvioinnissa pankit vertasivat käytäntöjään oppaan odotuksiin. Toimintasuunnitelman tarkoituksena oli selvittää, että pankeilla on selvät etenemissuunnitelmat. Itsearviointi- ja toimintasuunnitelmien tuloksista on julkaistu raportti.
Raportin mukaan yksikään EKP:n valvonnassa oleva pankki ei ole täysin valvojan odotusten mukainen. Suurin osa pankeista on enintään osittain odotusten mukaisia. Toimintasuunnitelmien osalta pankeilla alkaa olla kohtuullisen hyviä suunnitelmia.
Pankit tunnistavat ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan tarpeen. Lähes kaikki pankit tunnistavat, että ilmasto- ja ympäristöriskit vaikuttavat pankkien riskiprofiileihin nopeastikin seuraavien 3–5 vuoden aikana. Toimintasuunnitelmien osalta laatu vaihtelee vielä paljon. Osalla pankeista on jo selviä välitavoitteita, joiden avulla edetä kohti parempaa ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa. Pankeilta tarvitaan kuitenkin konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi datan eli tiedon saatavuudessa on vielä tekemistä. Riskienhallinnan kannalta on tärkeää olla prosesseja muun muassa ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamiseen ja mittaamiseen, jotka mahdollistavat suunnitelmien toteutumisen.
Pankkien aikataulut ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnassa eivät vielä vakuuttaneet valvojia, sillä vasta alle puolet pankeista arvioi olevansa valvojan odotusten mukaisia vuoden 2022 lopussa. Nyt julkaistun raportin yhtenä tavoitteena on kirittää pankkeja etenemään ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnassa. Raportin mukana jaetaan pankeille hyviä käytäntöjä ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaan. Pankkeja on monenlaisia: strategiat ja hallinnot ovat erilaisia eri kokoisissa pankeissa, joten hyvien käytäntöjen jakaminen tulee tarpeeseen.
Pankeille ilmasto- ja ympäristöriskien suurimmat vaikutukset kohdistuvat niiden luottoriskeihin. Suurin osa pankeista onkin aloittanut muokkaamaan käytäntöjään luottoriskinhallinnassa. Luottoriskin osalta pankkien odotetaan arvioivan ilmasto- ja ympäristöriskejä luotonmyönnössä sekä tunnistavan portfolioissaan olevia riskejä. Samaan aikaan pankit tasapainoilevat siinä, että siirtymäriskiä ei lisätä esimerkiksi liiallisen rahoituksen rajoitusten kautta, joka voisi lisätä pankin luottoriskiä. Noin puolella pankeista ilmasto- ja ympäristöriskit on huomioitu sektorikohtaisissa luotonmyöntökriteereissä. Vasta kuitenkin kolmasosa pankeista on sisällyttänyt ilmasto- ja ympäristöriskit asiakkaiden riskiluokitteluun.
Pankkien ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa seurataan ja kehitetään myös jatkossa sekä pankkien että valvojan näkökulmasta. Muun muassa ensi vuoden EKP:n pankkivalvonnan stressitesti on erityisesti ilmastoriskistressitesti, joka tehdään EKP:n suorassa valvonnassa oleville pankeille.