Mitä rahanpesun estämisen valvonta tarkoittaa Finanssivalvonnassa?

Kirjoittaja Samu Kurri työskentelee Finanssivalvonnan Digitalisaatio ja analyysi -osaston osastopäällikkönä.

Rahanpesu on nostattanut suuria otsikoita viime vuosien aikana Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Taustalla on ollut useiden pohjoismaisten pankkien skandaalit erityisesti Baltian alueella. Ne osoittivat, että edes pohjoismaiden kaltaisissa vahvojen instituutioiden maissa ei ole aihetta sinisilmäisyyteen, omahyväisyydestä puhumattakaan.

Finanssivalvonnan Rahanpesun estäminen -toimiston tehtävänä on valvoa sitä, että valvottaviemme kyky estää rahanpesua on lain edellyttämällä tasolla. Valvottaviamme ovat ne finanssimarkkinoiden toimijat, joiden toiminnan edellytyksenä on Finanssivalvonnan myöntämä toimilupa tai rekisteröinti. Tällaisia ovat muun muassa luottolaitokset, vakuutusyhtiöt sekä maksupalvelujen ja sijoituspalvelujen tarjoajat.

Muiden toimijoiden osalta rahanpesun estämisen valvonnasta vastaavat muut viranomaiset. Esimerkiksi eräiden muiden luotonantajien ja -välittäjien osalta (muun muassa niin sanotut ”pikavipparit”) valvonta on tällä hetkellä Etelä-Suomen aluehallintovirastolla, ja Veikkausta valvoo Poliisihallitus. Kattava luettelo Finanssivalvonnan valvottavista on valvottavaluettelossamme.

Finanssivalvonnan strategian mukaan toimimme niin, että rahanpesun estämisen valvonnan ennaltaehkäisevä vaikutus toteutuu ja Suomella on hyvä maine rahanpesun torjunnassa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 

Kuvio: Finanssivalvonnan rahanpesun estämisen valvonnan strategia

Perustan rahanpesun estämisen valvontatyöllemme muodostavat kansainvälisiin suosituksiin ja EU-direktiiveihin pohjautuva lainsäädäntö sekä niitä tarkentavat Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet. Niissä kuvataan, millaisia valmiuksia valvottavillamme on oltava ja kuinka niiden on toimittava rahanpesua epäillessään.

Valtiovarainministeriön johtama työryhmä, johon myös Finanssivalvonnan edustaja osallistui, sai valmiiksi esityksen rahanpesun ja terrorismin estämisestä annetun lain muuttamisesta kesällä 2021. Lain on tarkoitus astua voimaan huhtikuussa 2022. Lakia tarkentavat Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet. Tavoitteenamme on saattaa voimaan uudistetut määräykset ja ohjeet lausuntokierroksen jälkeen kesällä 2022.   

Rahanpesun vastaisen työn ydin on riskiperusteisuus. Käytännössä se tarkoittaa, että valvontatoimiemme pitää kohdistua sinne missä rahanpesun riski on suurin ja valvontamme vaikutukset merkittävimmät. Riskiperusteisuus edellyttää tutkittua tietoa valvottaviemme riskeistä.

Koko Suomea koskeva kansallinen riskiarvio on päivitetty huhtikuussa 2021. Lisäksi valvojat laativat yksityiskohtaisempia riskiarvioita niiltä toimialoilta, joita ne valvovat. Finanssivalvonnan osalta se tarkoittaa sektorikohtaisia riskiarvioita muun muassa luottolaitos-, maksupalvelu-, henkivakuutus- ja sijoituspalvelusektoreille. Finanssivalvonnan riskiarviotyön ytimessä kartoitamme ja arvioimme valvottaviemme toiminnan riskejä ja valvottavien toimia riskien hallitsemiseksi.   

Varsinainen valvontatyömme on jaettavissa ”työpöydän ääressä” tapahtuvaan jatkuvaan valvontaan ja ”paikan päällä” tapahtuviin tarkastuksiin. Kiristyneet rahanpesun estämisvaatimukset tarkoittavat myös sitä, että rajat ylittäville merkittäville valvottavillemme – kuten pohjoismaisille pankeille – on perustettu erityisiä valvontakollegioita. Niissä jaamme tietoa pääosin kansallisesti toteutettavasta valvonnasta ja tarkastuksista. Valvottavan kotimaan valvoja vetää ja koordinoi kollegion toimintaa. Vastaavasti esimerkiksi kansallisille pankeille määräajoin tehtävän kokonaisarvion yksi tärkeä osa-alue on rahanpesun estämisen järjestäminen. Kokonaisarviossa esitettävät puutteet voivat johtaa esimerkiksi pankin kohdalla niin sanotun pilari 2 -pääomavaateen kasvuun. 

Tärkeä osa valvontaamme on uusien toimijoiden rekisteröinti- ja toimilupaprojekteihin osallistuminen. Uusien toimijoiden joukkoon voimme hyväksyä vain sellaisia toimijoita, joiden osaaminen, menettelyt ja johdon sopivuus ovat sääntelyn edellyttämällä tasolla.  

Tarkastukset ovat Finanssivalvonnan syvällisin ja yksityiskohtaisin valvontakeino. Ne tukevat muita valvontatoimenpiteitämme silloin, kun tarvitsemme tietyn riskialueen perusteellista arviointia. Rahanpesun estäminen -toimistossa tarkastuskapasiteetti on noin viisi tarkastusta 12 kuukauden aikaikkunassa. Kevyempi, riskiarvioita tukeva ja tarvittaessa tarkastuksiamme edeltävä valvontatyökalu, on teema-arvio. Teema-arviot kohdistetaan tarkastusta laajempaan valvottavajoukkoon, ja yleensä jonkun riskiteeman ympärille.           

Rahanpesun estämisen valvonta on Finanssivalvonnassa moniulotteista työtä, jossa työkohteet on asetettava riskiperusteisesti tärkeysjärjestykseen. Sääntelyn uudistus ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden laatiminen sekä huolellinen riskiarvioiden teko muodostavat pohjan uskottavalle toiminnalle. Kun ne on saatettu ajan tasalle vuoden 2022 aikana, työn painopistettä voidaan siirtää riskiarviossa esiin nousevien toimialojen ja toimijoiden tilanteen arviointiin teema-arvioiden ja tarkastusten muodossa.