Koronakriisin oppeja – Näkökulma eläkelaitosten toimintaan kriisin aikana
Tämä blogi on osa blogisarjaa, johon kokoamme fivalaisten kirjoituksia koronapandemian aikana tehdystä työstä poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Kirjoittaja Mikko Kuusela työskentelee Työeläkelaitokset-toimiston päällikkönä.
Talven taittuessa kohti kevättä iski koronavirus toden teolla yhteiskuntaan. Toimintoja suljettiin laajasti tartuntojen levitessä, ihmiset sulkeutuivat koteihinsa ja taloudellinen toimeliaisuus loppui jollain aloilla lähes kokonaan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole kertoa siitä inhimillisen kärsimyksen määrästä, jota kriisi on joillekin meistä aiheuttanut, eikä siitä huolesta, mikä vieläkin on läsnä. Sen sijaan kriisiä tarkastellaan huomattavasti suppeammasta näkökulmasta: miltä kriisi näytti suomalaisten eläkelaitosten osalta valvojan näkökulmasta?
Eläke on merkittävä osa kansalaisten sosiaaliturvaa. Eläkejärjestelmän toiminta on pääosin eläketurvaa hoitavien eläkelaitosten, yksityisten sekä julkisten, varassa. Sen lisäksi, että eläkelaitokset huolehtivat eläkkeiden myöntämisestä ja maksatuksesta, niillä on merkittävä asema myös eläkkeitä varten kertyneiden varojen hoitajina. Lisäksi jotkut eläkelaitokset huolehtivat lisäeläketurvasta, joka on lakisääteistä eläketurvaa täydentävää. Lyhyesti sanottuna eläkelaitokset ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä toimijoita.
Koronakriisi iski monella tapaa myös eläkelaitoksiin – eikä vähiten sen vuoksi, että sijoitusmarkkinoilla vallitsi suoranainen paniikki maaliskuun viikkoina. Kriisi pääsi kuitenkin yllättämään, niin isommat kuin pienemmätkin toimijat. Valvonta keskittyi vahvasti silloin kolmeen aiheeseen: valvottavien toimintakykyyn, vakavaraisuus- tai katetilanteeseen ja likviditeettiin. Alla on valvonnan yleisluontoisia havaintoja kustakin aihealueesta.
- Operatiiviset riskit eivät toteutuneet
Oletteko lukeneet uutisia, että eläkkeiden myöntäminen olisi keskeytynyt? Tai että eläkettä ei olisi tullut tilille? En ole minäkään. Siirtyminen etätöihin tapahtui eläkelaitoksissa sujuvasti. Toiminnassa ei ollut havaittavissa häiriöitä. Operatiiviset riskit eivät merkittävästi toteutuneet, vaan eläkelaitokset selvisivät nopeasti kehittyneestä tilanteesta mallikkaasti. - Vakavaraisuuden tai katteen hallinnassa on parannettavaa
Sijoitusmarkkinoilla kriisi iski nopeasti ja vakavasti, tosin elpyminenkin käynnistyi yllättävän vahvana. Keväällä oli havaittavissa, että kaikilla eläkelaitoksilla riskien tai katetilanteen ajantasainen seuranta ei ollut sillä tasolla kuin sen tulisi olla. Eläkelaitoksen vakavaraisuuden tai katteen täytyy olla aina kunnossa, eikä tarkastuspisteitä voi olla liian usein. Kriisitilanteessa pitäisi olla myös olemassa asianmukaiset ja ennalta suunnitellut toimintamallit. Normaali toiminta tulee sopeuttaa kriisitilanteen mukaiseksi. Tässäkin on osin petrattavaa. - Likviditeetillä on väliä
Eläkelaitosten täytyy huolehtia siitä, että käteisvaroja on koko ajan käytössä sen verran ja siinä muodossa, että etuuksien maksuista ja muista kuluista pystytään huolehtimaan. Näin tapahtuikin. Koronakriisi nosti kuitenkin jälleen näkyville sen, että maksuvalmiudella on väliä. Kun useimmilla eläkelaitoksilla maksutulo ei normaalissakaan tilanteessa riitä kattamaan etuusmenoja, kriisissä tilanne korostuu entisestään. Sijoitusmarkkinoilta voi hetkeksi kadota realisoitavuus, työnantajien maksukyky heikkenee, maksuja alennetaan tai niitä lykätään ja takaisinlainaus lisääntyy. Kriisiaikana likviditeettiä nakerretaan monesta suunnasta.
Kaiken kaikkiaan eläkelaitokset selviytyivät kriisiajasta kohtuullisen hyvin. Tätä edesauttoi se, että kriisin akuutein vaihe jäi melko lyhyeksi. Pahimmat skenaariot jäivät keväällä toteutumatta, eikä esimerkiksi massasairastumisia tullut. Tärkeintä on nyt vastata otsikon kysymykseen. Mitä tästä opittiin? Vastaaja ei ole valvoja, vaan sitä on kunkin eläkelaitoksen omalta osaltaan mietittävä. Riskien arviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toki myös me Finanssivalvonnassa kokoamme omalta osaltamme kriisin opit ja pyrimme parantamaan toimintaamme. Kriisiajat voivat kuitenkin puhjeta uudestaan ennemmin tai myöhemmin. Ja silloin tulee olla vielä paremmin varautunut.