”Taisin tulla huijatuksi”
Kirjoittaja Harri Hirvi työskentelee lakimiehenä Finanssivalvonnan Pääomamarkkinoiden valvonnassa.
Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan osakepohjainen huijaaminen on edelleen keskeinen toimintatapa, kun epämääräisiä osakkeita myydään ulkomailta suomalaisille sijoittajille puhelimen tai verkon kautta. Huijarit seuraavat aktiivisesti markkinoiden ja tekniikan kehitystä, joka heijastuu sitten myös tarjottaviin tuotteisiin. Keskeisimpiä näistä uusista tuotteista ovat mm. binäärioptiot, hinnanerosopimukset ja nopeatempoinen parivaluuttakauppa. Näillä tapahtuva kaupankäynti esitetään tapahtuvan erilaisilla verkkoalustoilla, jonka todenperäisyyttä asiakas ei voi tarkistaa. Lisäksi nämä rahoitusvälineet ovat vedonlyönnin tai uhkapelin kaltaisia, joihin sisältyy suuri riski. Suuri riski yhdistettynä rikolliseen toimintaan on yksittäisen sijoittajan kannalta tuhoisa yhdistelmä.
Sijoitustarjoukset virtuaali-/kryptovaluuttoihin ovat myös yleistyneet esim. bitcoinin voimakkaan hintakehityksen seurauksena. Keskeinen lainsäädäntö näiden tuotteiden osalta on vasta kehittymässä, mikä osaltaan rajoittaa Finanssivalvonnan mahdollisuutta puuttua esiintyviin ongelmiin. Tuote on riskipitoinen ja lähtökohtaisesti Finanssivalvonnan kattavan valvonnan ulkopuolella.
Huijaustapaukset ovat moninaisia, mutta oheisena yksi yleisimmistä, joka julkaistaan kirjoittajan luvalla.
”Taisin tulla huijatuksi, kun menin tallettamaan rahaa prestige.fm-yhtiöön. Yritys toimii Virossa nettisivustonsa mukaan, mutta taitaa olla vaan tekaistu osoite. Homma meni näin:
Huomasin Facebookissa mainoksen yhtiöstä ja päätin laittaa heille tiedot kiinnostuksestani eli sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Seuraavana päivänä tuli puhelu Helsingin suuntanumerosta, ja vastasin. Siellä oli tosi asiallinen kaveri puhelimessa. Hän kertoi yhtiöstä hetken ja kysyi haluaisinko tehdä sijoituksen heidän yhtiöönsä. Sanoin, että kokeillaan. Hän painotti siinä hetkessä, että saan talletukseni nostettua milloin vain takaisin.
Laitoin heille 250 euroa. Homma oli selvä. He avasivat minulle tilin sinne, ja kävin katsomassa että varat olivat siirtyneet sinne. Parin tunnin päästä soittaa toinen kaveri ja sanoo olevansa samasta yhtiöstä. Juteltiin siinä hetki ihan kaikesta, ja hän viimein kysyi, olisinko halukas kokeilemaan vielä isommalla summalla sijoittamista. Minä hölmö menin lupaaman että 3 000 euroa voin sijoittaa. Maksoin 3 000 euroa Mastercardilla. Se näkyi myös prestige.fm-sivullani heti. Sitten hän lupasi vielä 1 500 euron tai dollarin bonuksen, joka näkyisi vielä samana iltana tililläni, ja sehän näkyi.
Illalla aloin googlettaan yhtiöstä tietoja ja huomasin, että siitä oli varoitettu ulkomaisilla sijoitussivustoilla. Silloin tajusin joutuneeni huijatuksi. Laitoin molemmat korttini kiinni ja sulkiessani Mastercardia kysyin virkailijalta, mihin päin rahani olivat lähteneet. Hän sanoi, että Nigeriaan ja todennäköisesti, et tule saamaan niitä takaisin ikinä.
Laitoin Prestigelle sähköpostia ja pyysin palauttamaan talletukseni, koska tilillä ei sellaista kohtaa ollut, mistä voi palauttaa. He vastasivat ja soittivatkin minulle, että tilini on jäädytetty, ja pyysivät lisää tietojani kuten pankkikortin kuvia ja ajokortin kuvia sekä kopiota esim. sähkölaskusta, joka minua hieman ihmetytti. Viimein löysin heidän sivuiltaan kaavakkeen pdf-tiedostona, jonka täytin ja lähetin heille takaisin. Mitähän tässä kannattaisi tehdä? He lupasivat kyllä palauttaa rahani 72 tunnin kuluessa kaavakkeen palautuksesta. Jotenkin en siihen usko.”
Finanssivalvonnan huijatulta saaman tiedon mukaan rahoja ei ole palautettu. Sen sijaan huijatulle soitti henkilö, joka tarjosi varojen palautuspalvelua. Tähän maksulliseen palveluun huijattu ei kuitenkaan enää turvautunut. Kerran huijaripiireihin lähteneet henkilötiedot ovat näiden keskinäistä kauppatavaraa, joten epämääräinen palveluntarjonta ei välttämättä lopu, vaikka yhteys huijarin kanssa katkeaisikin.