Finanssivalvonnan johtokunnan kannanotto pankkien asuntolainojen riskipainojen alhaisesta tasosta ja tarpeesta niiden korottamiseksi

FIVA 14/01.00/2015

Finanssivalvonnan kannanotto

​Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on rakenteellisena ilmiönä jatkanut suhdannetilanteesta huolimatta kasvuaan, ja asumiseen liittyvien lainojen merkitys tässä velkaantumisessa on kasvanut. Kotitalouksien velkaantuneisuus on Suomessa jakautunut epätasaisesti.

Finanssivalvonnan johtokunnan käsityksen mukaan tässä tilanteessa pankkien soveltamat asuntolainojen riskipainot, jotka perustuvat sisäisten luottoluokitusten malleihin, ovat makrovakausnäkökulmasta matalat, kun otetaan huomioon arviot niiden riittävyydestä kattamaan asuntolainoista aiheutuvat luottotappiot vakavassa stressitilanteessa sekä tarve varautua kotitalouksien velkaantumiseen liittyviin järjestelmäriskeihin.

Kasvanut velkaantuneisuus lisää kotitaloussektorin haavoittuvuutta ja vahvistaa sitä kautta kotitalouksien maksukykyyn kohdistuvien mahdollisten häiriöiden (esim. työttömyyden kasvu tai korkotason nousu) vakavuutta. Mahdollisessa stressitilanteessa velkaantuneen kotitaloussektorin ongelmat aiheuttaisivat pankkien suorien luottotappioiden lisäksi välillisiä vaikutuksia kulutuskäyttäytymisen kautta. Rahoitussektorin ja reaalitalouden kytkentöjen myötä vaikutukset voisivat laajeta systeemisiksi.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon kokonaistalouden rakenteellisesti heikot kasvunäkymät. Asuntolainoituksen alhaiset riskipainot lisäävät pankkien rahoituksen kanavoitumista asuntoluottomarkkinoille ja siten kotitalouksien velkaantuneisuutta ja voivat näin vahvistaa asuntoluottomarkkinoiden ja asuntojen hintojen suhdannevaihtelua.

Makrovakausnäkökulmasta katsottuna asuntolainojen riskipainot ovat Suomessa matalia myös verrattuna moniin muihin EU-maihin ja Pohjoismaihin. Useissa maissa, joissa riskipainot ovat olleet Suomen tasoa, viranomaiset ovat korottaneet riskipainovaatimuksia.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteisen Makrovakausraportin liiteosassa on tarkemmin kuvattu ja analysoitu kannanoton perustana olevia markkinoiden kehitystrendejä, mukaan lukien pankkien stressitesteistä aiheutuneiden luottotappioiden määriä sekä muiden maiden soveltamia riskipainoja.

Finanssivalvonta aloittaa valmistelut riskipainojen korottamiseksi. Korotus voidaan toteuttaa esimerkiksi asettamalla sitova alaraja asuntolainojen riskipainoille.