S-Pankki Rahastoyhtiö Oy: Rahastojen riskienhallinnan ja arvostuksen järjestäminen (tiivistelmä)

Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, oliko yhtiö järjestänyt luotettavalla tavalla hoitamiensa rahastojen riskienhallinnan sekä avoimien kiinteistörahastojen arvostuksen. Tarkastuksessa keskityttiin arvioimaan 1.4.2024 tilannetta.

Rahastoyhtiöllä on oltava toimintansa asianmukaiseen harjoittamiseen tarvittavat voimavarat, hallintomenettelyt ja valvontajärjestelmät. Riskienhallintatoiminnon tulee olla toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettu muista toiminnoista. Rahastoyhtiön on otettava käyttöön sisäiset riskirajat, joilla hallitaan ja valvotaan, että kunkin rahaston nykyinen riskitaso on riskirajajärjestelmän mukainen ja että oikea-aikaisiin korjaustoimiin ryhdytään rajojen rikkoutuessa. Riskienhallintatoiminnon on annettava hallitukselle ja mahdolliselle muulle valvovalle toiminnolle säännöllisiä raportteja kunkin hoidettavan sijoitusrahaston riskitasosta suhteessa hyväksyttyyn riskiprofiiliin. Yhtiön on kunkin hoitamansa rahaston osalta tehtävä määräajoin tarkoituksenmukaisia stressitestejä ja skenaarioanalyysejä puuttuakseen markkinaolosuhteiden mahdollisista muutoksista johtuviin riskeihin. Stressitestien avulla tulee voida arvioida sijoitusrahaston likviditeettiriskiä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Arvonmääritys tulee suorittaa puolueettomasti, asianmukaisella pätevyydellä sekä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen. Yhtiö voi huolehtia arvonmäärityksestä itse, jos sen arvonmääritystoiminto on toiminnallisesti sekä muutoin riippumaton salkunhoidosta. Arvonmäärityspolitiikassa on käsiteltävä syöttötietojen, tietolähteiden ja menetelmien valintaan kohdistuvat tarkistukset. Politiikoissa on määriteltävä tarkistusprosessi silloin, kun epäasianmukaisen arvonmäärityksen riski on olennainen. Tarkistusten on oltava riittäviä ja asianmukaisia. Yhtiön on dokumentoitava omaisuuserätyypeittäin tapa, joilla yksittäisten arvojen asianmukaisuutta arvioidaan, jotta se pystyy aina osoittamaan, että arvot määritetään asianmukaisesti.

Likviditeettiriskin hallinnan osalta havaittiin erittäin suuren merkittävyyden puute siinä, ettei yhtiö tehnyt asianmukaisia stressitestejä osake- ja korkorahastoille. Stressitestien osalta suuren merkittävyyden havainto oli, että yhtiö ei myöskään raportoinut osake- ja korkorahastojen stressitestejä hallitukselle. Lisäksi tarkastuksessa tehtiin merkittävyydeltään suuri havainto siinä, ettei riskienhallintatoiminnolla ollut roolia avoimien kiinteistörahastojen likviditeettiriskin hallinnassa.

Tarkastuksessa tehtiin kaksi suuren merkittävyyden havaintoa riskienhallinnan organisoinnista. Yhtiöllä ei ollut erillistä riskienhallintatoimintoa, joka olisi sääntelyn edellyttämällä tavalla erotettu toiminnallisesti ja hierarkkisesti muista yhtiön toiminnoista. Yhtiöllä ei ollut myöskään ajantasaista työohjetta riskienhallinnan päivittäisistä työtehtävistä ja vastuunjaosta eikä riskienhallinnan sijaisjärjestelyt olleet asianmukaisia.

Riskirajajärjestelmän osalta havaittiin kohtalaisen merkittävyyden havainto siitä, että rahastojen likviditeetin seuranta, poikkeamien dokumentointi ja niistä raportointi ei vastannut sisäistä ohjeistusta.

Avoimien kiinteistörahastojen arvostusprosessin osalta havaittiin kaksi suuren merkittävyyden puutetta. Salkunhoito osallistui kiinteistönarvioitsijan arviohintojen oikeellisuutta koskeviin tarkastuksiin, vaikka arvostuksen tulisi olla salkunhoidosta riippumatonta. Lisäksi arvostusten tarkistusprosessissa ei tosiasiassa tehty kaikkia arvostuspolitiikan edellyttämiä tarkistuksia eikä tarkistuksia ollut dokumentoitu.

Tarkastuksessa havaittiin, että hallituksen riippumattomaksi jäseneksi nimetty henkilö toimi sääntelyn vastaisesti konsernin toisen yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Havainto oli merkittävyydeltään suuri.

Tarkastuksen havaintojen kokonaismerkittävyys oli suuri.