Tarkastustoiminta

Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa finanssimarkkinoilla toimivien toimintaa. Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottaviksi säädettyjen vakaa toiminta, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan.

Riskiperusteisen valvonnan tavoitteena on Finanssivalvonnan annettu tehtävä huomioiden kohdistaa valvontaresursseja tehokkaasti merkittävimpiin finanssisektorin riskeihin. Valvonta on riskiperusteista silloin, kun valvontatoimet mitoitetaan oikeasuhtaisiksi arvioituihin riskeihin nähden. Tämän myötä valvontaintensiteetti ja valvontatoimet vaihtelevat eri riskialueiden, valvottavaryhmien ja valvottavien välillä. Valvonnan suuntaamiseen vaikuttavat lisäksi toimintaympäristön muutokset, sääntelyn kehitys ja tehdyt valvontahavainnot.

Finanssivalvonnan tavoitteena on olla ennakoiva ja ennakoitava valvoja. Määrittelemme vuosittain valvonnan painopisteet, jotka ohjaavat valvontatoimia eri riskialueiden ja valvontateemojen osalta. Valvonnan painopisteet ohjaavat myös tarkastus- ja teema-arviosuunnitelmaamme, jonka olemme julkaisseet vuodesta 2023 alkaen. Valvontasuunnitelmiemme viestinnällä pyrimme tuomaan ennakoivuutta valvottavakentälle ja kertomaan mitä valvoja kulloinkin pitää tärkeänä. Pyrimme olemaan myös joustavia ja valmiita tarkastelemaan valvonnan prioriteetteja tarpeen mukaan vuoden aikana.

Finanssivalvonta valvoo ja tarkastaa pankki-, vakuutus- ja pääomamarkkinasektoreita. Suurten pankkien osalta Finanssivalvonta valvoo ja tarkastaa rahanpesun estämiseen ja pakotteisiin sekä asiakkaan- ja sijoittajansuojaan liittyvää toimintaa, mutta Euroopan keskuspankki (EKP) valvoo ja tarkastaa suurten pankkien vakavaraisuutta. Suomen suuria pankkeja ovat Nordea, OP, Kuntarahoitus ja Danske Bankin Suomen sivuliike.

Tarkastukset ovat yksi Finanssivalvonnan keskeisistä valvontavälineistä ja tarkastuksia kohdennetaan laajasti eri sektoreihin ja niiden riskialueisiin. Tarkastuksessa ei koskaan arvioida valvonnan kohteita kokonaisuutena vaan tarkastus kohdistuu tiettyyn riskialueeseen.

Tarkastuksessa arvioidaan yksittäistä tarkastuksen kohdetta ja sen tiettyä riskialuetta yksityiskohtaisesti. Tarkoituksena on varmistaa, että finanssisektorin toimija noudattaa sitä koskevaa sääntelyä ja hallitsee ottamansa riskit tarkastukseen valitulla riskialueella.

Tarkastus toteutetaan ennalta hyväksytyn suunnitelman mukaisesti ja sen havainnot kohdistuvat tiettyyn ajanjaksoon. Tarkastusryhmän jäsenet ovat puolueettomia ja objektiivisia ja jäsenillä ei ole eturistiriitatilanteita, jotka voivat vaikuttaa tarkastuksen toteuttamiseen.

Tarkastuksesta laaditaan tarkastusraportti, joka on poikkeamaraportti. Tarkastushavainnot ovat poikkeamia tarkastuksessa sovellettavista sääntelyn kriteereistä. Tarkastusraportti on kuvaus poikkeamista, puutteista tai laiminlyönneistä, joita tarkastuksella on havaittu.

Tarkastusraportissa arvioidaan havaintojen merkittävyyttä neliportaisella luokittelulla (ks. taulukko valikon kohdassa 7. Tarkastushavaintojen merkittävyyden arviointi).

Merkittävyyden arvioinnissa otetaan huomioon puutteen taloudellinen ja laadullinen merkittävyys (riskit, tulos, omat varat, laajuus, hallinnon luotettavuus), puutteen suuruus (poikkeama kriteeristä), ajallinen kesto, tahallisuuden tai huolimattomuuden aste, mahdollinen aiempi asiaan puuttuminen sekä yleinen ja asiakkaan etu.

Finanssivalvonnan omasta aloitteesta tehtyjen tarkastusten tiivistelmät ovat julkisia. Tiivistelmien julki saattaminen toteuttaa Finanssivalvonnan strategista tavoitetta olla ennakoiva, ennakoitava ja johdonmukainen valvoja sekä tavoitetta lisätä Finanssivalvonnan toiminnan vaikuttavuutta ja luottamusta viestimällä toiminnastaan. Tarkastuksen tiivistelmä löytyy Finanssivalvonnan verkkosivuilta, kun tarkastus on valmistunut.

Finanssivalvonnan omasta aloitteesta tehdyt tarkastukset kohdistuvat kaikkiin pankki-, vakuutus- ja pääomasektorin toimijoihin lukuun ottamatta suurten pankkien vakavaraisuuteen kohdistuvia tarkastuksia, joista vastaa EKP.

Havaintojen merkittävyyden arviointi

Havainnot luokitellaan neljään luokkaan niiden merkittävyyden perusteella. Yllä kuvataan ohjeellisia eroja tarkastushavaintojen merkittävyysluokkien välillä. Näiden seikkojen lisäksi voidaan tarvittaessa huomioida myös muita tekijöitä. Arviointi perustuu aina kokonaisharkintaan.

Havaintojen kokonaismerkittävyyden arviointi

Havaintojen kokonaismerkittävyyden määrittelyssä huomioidaan yksittäisten havaintojen merkittävyys, havaintojen lukumäärä sekä tarkastuksen havaintojen antama kokonaiskuva tarkastuksen kohteesta tarkastetun aihealueen osalta. Arviointi perustuu aina kokonaisharkintaan.

Finanssivalvonta seuraa, että valvonnan kohteet korjaavat tarkastuksissa havaitut puutteet. Valvonnan kohteen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, millaisiin korjaaviin toimiin se ryhtyy. Finanssivalvonta arvioi korjaavien toimien kattavuuden, perusteellisuuden, konkreettisuuden ja aikataulun.

Tarkastuksesta voi nousta havaintoja, jotka edellyttävät sanktioharkintaa. Mahdollisesta  sanktioharkinnasta ei ole mainintaa tarkastusraportissa eikä tarkastuksen tiivistelmässä. Jos Finanssivalvonta epäilee rikosta, se tekee tutkintapyynnön poliisille.